Änkyrä uusikuu Vaaka-kupissa

Länsimainen astrologian perusta on vuodenaikojen vaihtelu (trooppinen eläinrata). Syyspäivän tasaus oli 23.9.2015 jolloin Aurinko siirtyy astrologisesti katsottuna Vaa’an merkkin. Vaaka-merkkiin yhdistämme tarpeen pohtia mm. yhteisiä sopimuksia ja löytää yksimielisyys. Johtavana, aloitteellisena merkkinä ratkaisukeskeisyys ja toiminta leimaavat tätä merkkiä – kuten muitakin johtavia merkkejä (Oinas, Rapu ja Kauris).

Tuo Vaa’an hallitsema ajanjakso on maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa tarkoittanut kasvukauden viimeisen sadonkorjuun ajanjaksoa. Pimeä saapuu yhä aikaisemmin, päivä lyhenee ja yö pitenee. Tietoisuus tulevasta kylmästä vuodenajasta ja siitä selviytymisestä nousi mieliin.

Juutalaisten suuri sovitusjuhla (jom kippur) ajoittuu tuohon jaksoon. Suomessa syyskuun ensimmäinen tai toisen sunnuntai oli pestuuviikko, jolloin renkien ja piikojen sopivat alustavasti uusista työpaikoista joissa aloittavat marraskuun alussa - tai jatkosta vanhassa työpaikassa.  Sopimuksia syntyy ja sopimuksia puretaan.

Vaakamainen tapa toimia on parhaimmillaan neuvottelua, yhteisen arvopohjan etsimistä ja löytämistä kunnioittavassa ja korrektissa hengessä joka mahdollistaa etenemisen. Se vahvistaa yksimielisyyden tarvetta, kykyä kompromisseihinkin – kielteisimmillään se väistää erimielisyyksiä, pyrkii sosiaalisen paheksunnan kautta yhdenmukaisuuteen ja kokee erilaisuuden uhkana harmonialle.

Änkyrä uusikuu

  ”Joka päivä on armo uus’”, lauletaan virsikirjan virressä 547 – ja joka kuukausi koemme uudenkuun, uuden kierroksen käynnistymisen. Viime yönä 13.10.2015 klo 3:05 Helsingin aikaa oli uusikuu.  Astrologisesti uusikuu (Auringon ja Kuun yhtymä) tapahtui 19 astetta Vaakaa – ja Uranus, tuo uudistavan murrosvoiman symboli, on siihen oppositiossa Oinaan merkissä.

Vaa’an symboliikkaan kuuluu nimenomaan sopimukset, yhteistyö, kumppanuudet. Vaakaa hallitsee Venus, tuo arvojen, harmonian, ihmissuhteiden, rakkauden, taiteiden, elämän mukavuuksien ja nautintojen etsinnän symboli.

Uranuksen taas liitämme astrologiassa äkilliset, hallitsemattomiltakin tuntuvat muutokset, vapauden, uudistumisen ja riippumattomuuden tarpeet sekä juurettomuuden, irrallisuuden ja kapinallisuuden, auktoriteettien uhmaamisen.

Tämä uusikuu vaikuttaa siis keikuttavan kollektiivistä venettämme  tarkoituksenaan ehkä kirkastaa arvomaailmaamme vastakkainasettelun ja muutospaineiden aaltojen kautta.

"Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen"

Itselläni on usein tähän aikaan vuodesta tapahtunut merkittäviä liittoutumia, sopimuksia – ja irtiottoja niistä. Kartan pystyakseli MC-IC eli  sisäistä minuutta ja perhettä kuvaava IC on minulla 14 Oinasta ja sen vastapäinen puoli MC, uran ja julkisen statuksen huone on minulla 14 Vaakaa.  Olen siis mennyt kerran naimisiin, ja toisen kerran kihloihin, minut on irtisanottu tuotannollista ja taloudellisista syistä elämäni pisimmästä työsuhteesta, olen perustanut oman yrityksen, olen eronnut yhdistyksen hallituksista, riidellyt railakkaasti julkisesti useaan kertaan ja laittanut asioita halki poikki ja pinoon – ja kääntänyt uuden sivun.

 Muutoksen tuulen alkuperä on toki se syntymäkartan Uranus karttani korkeimmalla kohdalla (zeniitillä) 6 Neitsyttä 9. huoneessa, elämänkatsomuksen huoneessa. Elämänkulku tietysti aktivoi karttaa ja sen kulku transiittina aikuisiälläni kartan ensimmäisellä neljänneksellä: Uranus ylitti kartan horisonttiakselin, minä-muut-akselin (AC-DC) askendentin ollessani 18-vuotias ja kartan pysty-akselin IC:n kohdalta ollessani 50-vuotias.

Missä sinulla tuntuu ja tuulee?

Mihin huoneeseen eli elämänalueelle sinulla sijoittuu yksimielisyyttä vaaliva Vaaka-Uusikuu 19 astetta?

Mihin tuo tasapainoa järkyttävä ja konsensusta ravisteleva, perusydintä etsivä Uranus Oinaassa sijoittuu?  Mikä elämänalue haluaa uudistusta ja uutta alkua usein tähän aikaan?  Mistä on tuntunut uudistuksen ja irtiottojen tuuli lähtevän liikkelle?

 Soimaamme, Suomi

Suomen valtion kartalla (6.12.1917 klo 15:18 Helsinki) tuo tämän aamuyön uudenkuun ja Uranuksen oppositio menee Placidiuksen karttajärjestelmää käyttäessä kriisien huoneisiin, 6. ja 12. huoneeseen joita itse nykyään kuvailen muutostarpeiden huomaamiseksi ja muutostarpeiden hyväksymiseksi.



Lisää kuvateksti

 Kuudennen huoneen symboliikka on hyvin Neitsymäistä symboliikkaa ja 12. huoneen symboliikka on taas on hyvin Kalamaista. Neitsymäisyys tarkoittaa minulle parhaimmillaan asioiden hiomista ja jalostamista, yksityiskohtiin paneutumista ja analysointia. Kielteisimmällään se on haluttomuutta ja kyvyttömyyttä nähdä asioita isommasta perspektiivistä, takertumista epäolennaisiin yksityiskohtiin ja valittamista valittamisen vuoksi.

 Kuudennen huoneen merkitys sairauden ja terveyden huoneena (elämänalueena) taas aukeaa ehkä ajattelemalla sanaa ’analyysi’. Analysointi sanan etymologinen tausta on ilmaisussa 'avata auki'. Antiikin filosofi Aristoteles käytti sanaa "lysis" siitä tapahtumasta, jossa jokin solmu avataan dramaattisella tavalla.

 Kuudennen huoneen vanha nimitys ”Orjuuden huone” kattaa myös kaikki alisteisesa asemassa olevat elolliset (orjat, palvelusväki, armeija, poliisi, sosiaali- ja terveysalan työntekijät, ammattiyhdistysliike; pienet kotieläimet) joiden tehtävä on pitää arjen rattaat pyörimässä.

Kartan viimeisen huoneen eli 12. huoneen symboliikkaan taas kuuluu mm.  ’kosminen kompostointi’. Sinne säilömme muistomme, pelkomme, traumamme. Sieltä löytää paikkansa perinnöksi saadut, esi-isiemme traumat ja pelot, kollektiivin piilotajunta. Sieltä löytyy ihmiskunnan ja yksilön myös kyky kestää, jaksaa, löytää merkitystä ja tarkoitusta jostain itseään suuremmasta ja antautua sille.

Sen vanha nimitys on ”Itseään vastaan toimimisen huone” kertonee tuon huoneen haasteista. Astrologiasta kiinnostunut psykiatri Carl Gustav Jung on puolestaan todennut että ”siitä, mitä ihminen ei tiedosta, tulee hänen kohtalonsa.”

Vaaka-uudenkuun sijoittuu Suomen kartalla tähän  ”orjuuden huoneeseen”, jossa huomaamme muutostarpeet ja joudumme analysoinnin jälkeen tarttumaan toimeen ja korjaamaan asioita palauttaaksemme tasapainon.

 Tuo Uranuksen oppositio  ”Itseään vastaan toimimisen huoneesta” uuteenkuuhun voidaan tulkinta niin, asioiden analysointi ja korjaustarpeiden tajuaminen ja hyväksyminen sekä yhteisen arvopohjan etsintä johtaa parhaimmillaan uusien suhteiden luomiseen ja kehittymiseen – tai kansan, sen ihmisten ja valtion voimistuvaan tarpeeseen tehdä pesäeroa ja irtiottoja monilla eri tasoilla rakentavalla tai vähemmän rakentavalla tavalla.

 Saabiset symbolit

 Uudenkuun Saabinen symboli ”Juutalainen rabbi” kertoo lakien ja ikivanhan viisauden kunnioittamisen tarpeesta ja Uranuksen taas ”Lentävä matto” kertoo perspektiivin ja henkisten arvojen tarpeesta samalla painottaen samalla ettei tule aliarvioida maallisten asioiden voimaa.

 Uudenkuun karttaa hallitsee siis arvoistamme ja harmonian tarpeestamme kertova Venus, joka nyt 3 astetta Neitsyttä. Sen Saabinen symboli on ”Musta lapsi leikkimässä valkoisten lasten kanssa”. Sen selityksenä tarjotaan mm. maailmanlaajuinen veljeyden aate, ennakkoluulojen voittaminen. Kielteisenä - toimimista yleisen mielipiteen luoman moraalin varjolla. Kyvyttömyyttä toimia joustavasti tilanteissa, jotka vaativat luovuutta.

 Elämme siis aikoja jolloin jokaisen tulee pohtia omaa arvopohjaansa kunnioittamalla myös lakia ja meille kaikille yhteistä ihmisyyttä sen moninaisissa ilmenemismuodoissaan tai joudumme voimistuvaan ja hallitsemattomaan syöksykierteeseen. Talvi on tulossa -  ja yhteistyössä on voimaa.  Ja aivot on annettu ajattelemista varten. 

Oli synkkä ja myrskyinen yö

Skorpionin merkissä tapahtuvasta uudesta kuusta joka on samalla auringonpimennys piti kirjoittamani vaan tuntuu siltä että olkoot…samassa merkkiparissa on ollut jo vuoden pimennyksiä joten vaikka joka päivä ja hetki on ainutlaatuinen, niin tuntuu kuin tarjoilen lähinnä vanhaa viiniä uusissa leileissä.  (Note to myself: masokistinen aloitus, nyt sinua lukee enää itsensä piinajat…onnittelut!)

Koska yrittäjänä tulee edes yrittää, niin yritetään…ja tiedän kyllä että lukijakuntaa saa vain kirjoittamalla (hyvin) – ja vieläpä kirjoittamalla usein, niin täytyy siis ryhtyä toimeen. Huomaan miettiväni että nyt joku satunnainen lukija ehkä miettii että miksi bloggaaja edes vaivautuu jos ei kerran kiinnosta kirjoittaminen tai lukijakunnan kasvattaminen – ja jättää lukemisen sikseen. Yksi menetetty lukija lisää, ehkä.

Koen kyllä ahdistavaksi jos minun pitää kirjoittaa koko ajan miettien että tavoitteena olisi vain saada mahdollisimman paljon lukijoita (ja sitä kautta asiakkaita). En halua valjastaa tätä blogiani puhtaaksi markkinointivälineeksi ja toisaalta, en oikeastaan enää tiedä millaisena haluan tätä jatkaa.

Haluan kertoa astrologiasta (omilla ehdoillani), ajatuksiani ilmiöitä.ja jakaa kokemuksianikin.  Pitääkö ryhtyä pitämään eri tyyppisiä astroblogeja, yleisempää ja yksityisempää. Valintoja, valintoja…Kaivoin jo arkistojen naftaliinista elokuisen hyvin henkilökohtaisen blogin aihion julkaistavaksi. Pois mukavuusaluelta, hus, ja heikoille jäille.

Luin eilen illalla vanhoja blogikirjoituksiani pimennyksistä ja koska tämäkin pimennys osuu samoihin merkkeihin  niin moni teema jatkuu vain eri muunnelmina. 

Kirjoitin eilen pitkästi, aluksi vähän niin kuin velvollisuudesta – ja toisaalta, nautin kirjoittamisesta -  ja nyt yön yli nukuttuani päätinkin muuttaa suunnitelmiani. Ja olen vielä kerran muuttanut niitä. Tai ehkä päätökseni vain ovat murtautuneet tietoisuuteni. There’s something in the air… (Huomasin äsken että samaa on pohtinut yksi toinenkin kollega tämän päivän postauksessaan.)

Aiemmat kirjoitukseni Skorpioni Yläsolmupimennyksestä (ja muista pimennyksistä) sisältävät edelleen relevanttia tietoa jos pimennykset kiinnostavat. Ja voin suositella muutamaa kollegan suomenkielistä blogia.  (Sillä lailla…ohjaan ’luvan kanssa’ lukijat toisten blogeihin…)

Uusi Kuu ja auringonpimennys

Kirjoitin eilen illalla (23.10.2014): Huomasin äsken että yksi kollega oli kirjoittanut yleisen jutun pimennyksistä ja niiden tulkitsemisesta. Ja sitten muistin yhden toisen kollegan bloggauksen pimennysten astrologisesta tulkinnasta.

Luettuani tuon tuoreemman bloggauksen ajattelin että niinpä… Skorpioni-Kuun aikaan näkee usein ihmisten etsivän revanssia, hakevan hyvitystä tai pureutuvan kipeisiinkin asioihin itsessä ja muissa. Tunteet ovat pakottavia, ehdottomia, syvältä möyhiviä muutoksen agentteja.

Uusikuu kertoo aina halusta uudistua, päästää irti jostain ja hapuilla kohti jotain uutta, jotain ideaa, näkemystä. Skorpioniin merkkiin kuuluu ehdottomuus ja syvällinen kokeminen. Kun jotain on ohi, se ON ohi. Joskus matka siihen on pitkä ja raskas, mutta matkan myötä muutos on muuttunut todellisuudeksi.

Vajaa kaksi päivää tämän pimennyksen jälkeen Merkurius, kommunikaatiota ja tiedonhankkimistarpeitamme symboloiva planeetta seisahtaa (merkitään S, stationary planeettojen asemalistauksissa) lauantai-iltana 25.10 Vaa’an merkissä 16 astetta (edellinen Kuunpimennys tapahtui 8.10.2014 15 Vaakaa) ja jatkaa sitten vähitellen etenemistään 4.10.2014 alkaneen perääntymisjaksonsa jälkeen.

Kenties moni joita tämä pimennys ja Merkuriuksen perääntyminen koskettaa ovat saaneet tai tulevat saamaan lähipäivinä uutta tietoa tai oivalluksia joka muuttavat olennaisesti näkemyksiä ja auttavat pesäeron tekemisestä vanhaan joka ei enää palvele meitä  tai – uudenkuun hengessä – alkavat kokea innostusta ja tarvetta olla mukana luomassa jotain uutta itselleen mielekkäällä tavalla.

Tämä koskee tietysti eniten niitä ihmisiä joilla löytyy planeettoja ja akseleita kiinteiden merkkien alussa (Härkä, Leijona, Skorpioni ja Vesimies) siellä tapahtuvan pimennysasteen  vuoksi. Toinen ryhmä on ne joilla on ”tavaraa” kardinaalimerkkien puolivälissä (Oinas, Rapu, Vaaka, Kauris) nyt pysähtyvän Merkuriuksen ja viiden vuoden pituisen Uranus-Pluto-neliön joulukuussa 2014 lähestyvän  semifinaalin vuoksi.

Pimennysten sanoma usein avautuu pidemmän ajanjakson aikana mutta tuo Merkuriuksen pysähtyminen näin lähellä ja sen perääntymisjakson alkaminen pimennysjakson alussa vaikuttaa merkittävältä asialta myös pimennysten tulkinnan kannalta.Welcome to the other side…

Uudenkuun valo on himmeätä. Ilmassa on enemmän halua, pakottavaa halua, ja tunnetta siitä että jotain uutta täytyy etsiä, jotain uutta täytyy olla ja tulla. Siis enemmän tunnetta kuin tietoa siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. ’Mitä tulevaisuus tuo tullessaan’… niin, se tuo tullessaan jotain mitä me olemme synnyttäneet ja luoneet jo pitkään itsessämme, sanoillamme, teoillamme ja ajatuksillamme. Teoillamme. Ajatuksillamme.

Olen aina ihaillut ihmisiä jotka osaavat ja pysyvät toiveikkaina, tyyninä ja tasapainoisina vastoinkäymisten aikana. Ihmisyyteen kuuluu toki ne epämiellyttävämmätkin tunteet ja tuntemukset, mutta antaako niiden tehdä itseemme kodin vai käväisevätkö ne vain meissä ja lähtevät kuten vieraat jotka ovat kuin jo aika mennä… jotkut vieraat vaan laittavat vastaan ja ryhtyvät eläteiksi jos ei pidä varaansa…”vanhat tavat kuolevat hitaasti”, sanovat engelsmannitkin. Hush, nyt siivotaan…

Joku aika sitten totesin yhdelle kollegalleni että olenpa löytänyt taas itsestäni uusia, ei niin mukavia piirteitä – tai hienommin sanottuna: tiedostanut niitä. Ei mitään maailmoja mullistavaa, mutta muistutus omasta inhimillisestä olemuksesta. Ruopattavaa löytyy itse kussakin eikä se työ lopu koskaan. Mitä uutta auringona alla..

Kauneimmillaan Skorpionikuun aikaan me sukellamme itseemme ja mietimme yhteistä ihmisyyttämme, jaamme syviä kokemuksia keskenämme ja koemme kathariksen puhdistavaa voimaa ja aloitamme uuden luvun elämissämme – yksin tai yhdessä - entistä tietoisempina.

Tämän Suomessa ei-näkyvän auringonpimennykseen on yhtymässä myös Venus, joten ihmissuhteet, sosiaaliset suhteet ja niiden arvo elämässämme ovat puntarissa. 

Venus on myös elämäniloa, elämästä ja sen rikkauksista nauttimista. Venus kertoo arvoistamme ja Skorpionissa annetaan täydesti ja halutaan myös jakaa syvästi.

’Elämän rikkaudet’ ovat laaja käsite ja jokainen ymmärtää mitä haluaa tai pystyy käsittämään. Mieleeni tulee sanontoja kuten ”hänellä on rikas henkinen elämä”, ”hän meni henkisesti rikkaisiin naimisiin” tai ”rahattomuus on tila, köyhyys on asenne.” 

Ote bloggauksestani Paljastusten aika:

... Härkä-Skorpioni-akselin pimennykset vievät meidät mielestäni pimennyskriisin olemisemme kiinteälle, kaikille yhteiselle primitiiviselle perustasolle.'Primitiivinen' ei tässä tarkoita mitään kehittymätöntä tai huonoa vaan sitä yhteistä ihmisyyden vaistonvaraista alkukokemustamme joka haluaa samaan aikaan vakautta, jatkuvuutta, taata oma selviytymisensä, jatkaa elämää ja toisaalta syvää halua myös kokea jotain syvempää kuin tämä maallinen taso, halua kokea olevansa yhtä toisen kanssa, sulautua johonkin itseään suurempaan, etsiä syvempää merkitystä ilmiöstä ja asioista elämän ja kuoleman kierrossa joka tarjoaisi sen pysyvyyden tunteen jota kaipaamme. Tämä on myös luomisvoiman ja elämän syklisyyden, transformaation tarpeiden akseli.

Kirjoittaminen selkeyttää ajatuksia ja se on hauskaa. Jos tämä antaa jollekin muullekin jotain, niin hyvä. Siinä on riittävästi syytä kirjoittaa. Viis muusta. Pahat kielet väittävät että Jousimiehet (nousu-merkkini) ovat enemmän kiinnostuneita määrästä kuin laadusta.Minä olen kyllä alati huolissani molemmista…mutta nyt alkaa riittämään. Jo on aikakin. Henget ovat puhuneet, heh.

Terveisiä vaan haudan takaa Fernandilta ja hyvää Samhainia kaikille!

Mielen suursiivousta

Etsin arkistojeni kätköistä yhtä juttua mutta en löytänyt sitä mutta huomaisin tämän ja ajattelin jakaa sen. Lukaisin osan tekstiä ja tajuan yhä selvemmin että tässä mielen suursiivous-kirjoituksessa on yleispätevää ajankohtaisuutta – ja päätin julkaista sen nyt. Yksi hyvä puoli siinä ettei ole paljon lukijoita on se ettei tarvitsisi niin paljon stressata mitä kirjoittaa. Tai niinhän sen pitäisi mennä..

Minulla on näet tapana kirjoittaa bloggauksia mutta en sitten usein julkaisekaan niitä koska en ole niihin tyytyväinen (liian pinnallinen, poukkoilevaa tai raskassoutuista, kiemuroista)  -– tai ajattelen ettei ketään kiinnosta kuitenkaan jokin aihepiiri tai käsittelytapani tai ettei minulla ole mitään lisättävää siihen mitä joku joskus jossain on sanonut tai kirjoittanut jo aiemmin;  tai että ne ovat liian henkilökohtaisia.Kuulostaa merkillisen neuroottiselta niuhottamiselta – enkä ole edes Neitsyt.

Yritin kirjoittaa kepeämmällä otteella joku aika sitten Neitsyen merkistä, Uudesta Kuusta ja neitsymäisestä kvinkunssi-aspektista taannoin. Muistaakseni en tätä julkaissut koska minun piti mielestäni – hyvin neitsytmäisesti- viimeistellä sitä.

Eilen maanantaina 25.8 klo 17 tienoilla oli uusikuu Neitsyen merkissä Neitsyen alkuasteissa (2 astetta). Joka kuukausi saamme Kuu kiertää Maan ympäri ja näemme taivaalla Kuun eri vaiheet uudestakuusta täydenkuun kautta vanhaan kuuhun – siitähän sana 'kuukausi' tulee.

Uusikuu tapahtuu kerran kuukaudessa ja koska jaamme vuoden kahteentoista kuukauteen joita hallitsee kaksitoista Eläinradan merkkiä, niin uusikuu voi tulla vain kerran vuodessa tiettyyn merkkiin. Uudenkuun symboliikkaa kuuluu uusien ideoiden syntyminen; Auringon ja Kuun yhtymä on kollektiviisesti idean hedelmöitymistä sen merkin symboloiman tyylin mukaisesti.  Otsikosta voi päätellä astrologiaan perehtymätönkin että Neitsyen merkissä voi olla jotain tekemistä mielen ja siivoamisen kanssa- sen eri tasoilla.

Itse ajattelen astrologian aikatasojen olevan monitasoisia ja jatkuvaa virtausta jolloin mitään ei synny tyhjiöstä vaan on aina jatkumoa. Oikeastaan meidän syntymämmekään ei ole kaiken aloitushetki, onhan meitä muokanneet myös kohdussa vietetty sikiöajan äidin "hormonimyrskyt" mutta syntymähetkessä me irtaudumme omaksi yksilöksemme joilla on mahdollisuus edes jossain määrin iän karttuessa vaikuttaa jotenkin mille vaikutteille altistumme – ja miten annamme ympäristön vaikuttaa itseemme ja asenteisiimme.

--- tätä kirjoittaessani huomaan myös mediassa kohuttavan sosiaali- ja terveysministeri Lauran Rädyn lääkärintoimessaan siirtänyt palkkioitaan verovapaiksi holdingyhtiön osinkotuloiksi ---

Astrologiaa harjoittavana mietin tänään kuitenkin omanapaisesti sen merkitystä itselleni – viis ministeri Rädystä tai Putinista -  millaisesta viestistä.on kyse. joka voisi kertoa jonkinlaisesta spirituaalisesta haasteesta koska tämä Auringon ja Kuun yhtymä tapahtuu omalla kartallani 9. huoneessa ja tekee sieltä neliöaspektia Jousimies-askendenttiini 3 astetta  ja samalla yhtymään Uranukseeni 6 Neitsyttä ja Marsiin 6 Kaksosia ja oppositioon Saturnukseen Kaloissa. T-ristini siis aktivoituu... Siis mitä kyselee joku, mutta minä nyt viis veisaan..

.

Astrologia on siitä erikoinen harrastus ja taitolaji että siinä voi näkökulmaa vaihtamalla - huonejärjestelmää, eri tekniikoita, asteroideja, hypoteettisiä pisteitä eli planeettoja tai aikatasoja vaihtamalla-  viihdyttää itseään loputtomiin.

Sen avulla voi etsiä vahvistusta sille mitä haluaisi olla – tai nähdä mitä haluaa itsessään tai muissa. Ennen kaikkea sillä on mahdollista selittää itselleen melkein mitä tahansa miten päin tahansa-  ja uskoa itsekin siihen mitä haluaa uskoa.

Sanotaan että "tieteessä tutkija vaikuttaa tutkimuksen lopputulokseen" – ja astrologia ei ole tässä poikkeus. Se mitä koemme olevan totta, tulee todeksi. Maailma on ruma, kaunis, vaikea tai tuhoutuva tai pelastuva, kuka tietää, mutta tämä hetki on tässä ja se on kaunis tai ruma vain oman kokemuksemme kautta. Jos kykenisin ajattelemaan että kaikki maallinen on vain harhaa, niin mikään ei haavoittaisi tai pelottaisi. Jos. Siihen on vielä pitkä matka.

  

Aamupäivällä puolinukuksissa sain mielestäni jotain oivalluksia mitä kirjoittaa tänne blogiini, mutta Neitsyen merkkiin sopivasti päivä onkin mennyt hyvin Neitsytmäisissä teemoissa: siivotessa, tiskatessa, pesukonetta täyttäessä ja metalli-paperi-kartonki-lasi-sekajäte-biojäteroskia lajitteluun viedessä. Veinpä jopa kaupan palautuspullot (erikseen Lidlin pullot) miehen kanssa auton takakonttiin seuraavaa kauppareissua varten. Varasin myös kahteen syöpäseulontaan ajan; olen saanut kutsun jo alkukesästä mutta en ole muka ehtinyt varata aikaa – ja toisaalta, koko kesä on ollut todella kiireinen palkattoman yhdistystoiminnan vuoksi.

Olen lajitellut papereita, delegoin (sairaslomalla olevalle miehelleni) joitain oman yritykseni paperitöitä, vastannut puheluihin, buukannut aikoja, mapittanut ja suunnittelut alkanutta viikkoa. Olen käyttänyt vanhoja koiriamme ulkona.Olen lähetellyt postia muulle hallitukselle ja erilaisia työlistoja ja mietin ensi kokouksen esityslistaa ja alkavaa syyskautta. Kaikki hyvin Neitsytmäisiä teemoja.

10. päivää sitten päätin että yritän tehdä mindfulness-  eli tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon harjoituksia joka päivä.

Olen yrittänyt myös luoda enemmän rakennetta päiviini ja tietoisempaa ajankäyttöä; tämän verran astrologiaa, tämän verran muuta ammatillista lukemista, tämän verran kaunokirjallisuutta (pitkän ajan jälkeen), vähennä sosiaalista mediaa, tapaa sukulaisia ja ystäviä, kirjoita blogia, ole tavoitteellinen, älä lykkää asioita. Katsoin jo erilaisia opiskeluja valmiiksi joita olen lykännyt jo vuosia ja kas, elämä on järjestänyt taas yllätyksiä. Ei ole mennyt niin kuin Strömsössä…onnistumisprosentti taitaa olla noin 20 %.  Joka päivä jokin muu asia tai jonkun muun asiat ovat tärkeämpiä – ja kuvittelen ehtiväni myöhemminkin…

Eilen odotellessani kyytiä esikoiseni luo – hänellä oli lastenvaatekutsut ja lupasin mennä siivoamisessa auttamaan, miehensä oli matkoilla, ja lapsenlapsia kaitsemaan – lähdin kohtauspaikalle hyvissä ajoin tarmokkaana ja ajattelin tehdä ehkä viimeisen kesäisen sunnuntain kunniaksi ulkona auringonpaisteessa hieman seisontameditaatiota. Alku meni hyvin mutta maailmankaikkeus päätti tarjota minulle haasteen: ampiainen lennähti kämmenelleni. Huitaisin sen pois, mutta pysyin paikallani. Ampiainen pörräsi ympärilläni ja päätin etten häiriydy. Päätös piti hetken. Ampiainen istahti vasemmalle korvanlehdelleni. Huikasin sen pois ja päätin siirtyä hieman. Ampiainen seurasi. Kävelin edes takaisin ja ampiainen seurasi.

Ajattelin että kävelen myötätuuleen jottei se saa hajujälkeä niin helposti – en kyllä tiedä miten ne löytävät kohteensa mutta oletan että tuoksun perusteella. Innokas ihailijani ei ollut harhautettavissa. Ampiainen palasi yhä uudestaan luokseni. Yritin olla zen – minä joka vasta pari vuotta sitten pääsin eroon ampiaiskammostani (Pluto-transiitti, en enää vain jaksanut kammota niitä…joka paikassa oli ampiaisia, viimeinen pisara oli mökkireissu jossa niillä oli terassilla pesä – ja silloin päätin etten voi koko elämääni vain paeta ja ajattelin että jos pistävät, niin sittenpähän nähdään mitä tapahtuu…)

Onnittelin itseäni- ja sitten se ampiainen lennähti alahuulelleni (!) i ja tuijotin sitä hetken silmät kierossa pitkin nenänvartteni ja totesin että nyt meditaatiohetki saa luvan riittää…ainakin olen yrittänyt…kaivoin esiin älypuhelimeni ja tilitin Facebookiin tapahtuneesta. Ja kas, ampiainen katosi ja kuljetus ilmestyi paikalle! 

Kaksikymmentä minuuttia outoa, äkilistä vääntelemistä, kipittämistä pitkin jalkakäytävää, pään kääntelyä, huokailua ja mieleen hiipivää toivetta ettei uudet naapurit pitäisi minua kovin omituisena jos sattuivat seuraamaan minua parvekkeeltaan ja ohikävellessään…

Niin, minustakin on edelleen mukavaa tuntea että saan osakseni hyväksyntää, myötätuntoa ja arvostusta – mutta yhä vähemmän teen asioita tavoitellakseni niitä. Joku irvileukaläheiseni voisi tähän todeta että olisi hyvä määritellä myös lähtötilanne…esikoiseni mielestä minulta on 'jalostettu pois miellyttämisen tarve' mutta kyllä se siellä löytyy…

Astrologinen vuosi alkaa kevätpäiväntasauksesta Auringon siirtyessä 0 astetta Oinaaseen ja nyt lähestymme vuoden puolitusta – syyspäivän tasausta (0 Vaakaa). On hyvä hetki miettiä neitsymäisesti eli pyrkien analyyttiseen, erittelevään ajatteluun ja toimintaan, mikä on sujunut hyvin, mitä toimintamalleja tulee purkaa, hienosäätää, korjata ja tehostaa. Neitsyt on hyvin käytännöllinen, toiminnallinen merkki (edustaa Maa-elementtiä kuten Kauris ja Härkäkin.)

Neitsyt-merkkinä on sopeuttamista ja irtipäästämistä kuvaavassa kvinkunssisuhteessa (150 astetta) Oinaaseen, ensimmäiseen merkkiin, jossa tahtotila on suurimmillaan. Kvinkunssissa tajutaan usein vasta tilanteen muuttuessa "mahdottomaksi" ettei kaikkea voi vain saada samaan aikaan, että asioilla on rajoitteensa – tai meillä ihmisillä on rajoitteemme ja joskus vain pitää joustaa tai tekee vain suurempaa tuhoa jos yrittää vähemmän  enemmän ja ei jää mitään käteen.

Jostain pitää siis karsia ja tehdä käytännön tasolla tuottavammin tai oikeaoppisemmin oikealla, nöyrällä asenteella (Neitsyt) jotta jokin saisi tilaa kasvaa (Uusikuu). 

Minulle tämä uusikuu (idean hedelmöittyminen) tulee 9. huoneeseen ("House of Good")  joka käsittää mm. elämänkatsomuksemme,  eettiset kysymykset, aikuisiässä opiskelun ja oppimisen, tarpeen etsiä totuutta ja kokonaisnäkemystä, ideaalia.

Kaikki kasvu tarvitsee oman aikansa ja nyt on hyvä aika jokaisen katsoa ympärilleen ja miettiä mitä haluan mukana viedä tästä keväästä ja keväästä, tästä vuodesta, kohti syksyä ja talvea jotta jaksan taas hämärän ja pimeyden; jotain mikä voimauttaa ja hedelmöittää minua. Tiedän ainakin paremmin ja selkeämmin mitä haluan lisää elämääni – ja mihin aika riittää. Tai mihin sen pitäisi riittää – ja kenen mittatikulla mitattuna.

"Olen hyvin fiksu ihminen. Joskus vain teen tyhmiä asioita."

Tämän enempään en ainakaan minä ole nyt pystynyt: moni asia on toki mennyt hyvin, olen avannut oven monille uusille asioille, uskaltanut ottaa uusia askelia, vastuuta murehtimatta ylettömästi. Onnittelen itseäni niistä askelista ja olen kiitollinen niistä kokemuksista, ilon ja onnistumisen kokemuksista joita kuitenkin voi päivittäin tuntea kun oikein miettii ja ennen kaikkea huomaa arvostaa. Siinä vaiheessa kun ei ehdi edes meditoida pitää vauhtia vähentää. Ehkä joku toinen pystyy vielä paremmin hoitamaan asioita, multitasking on trendikästä, mutta ehkä minun ei tarvitse seistä kadun varressa seisontameditaatiossa ampiainen alahuulella nauttimassa loppukesän viimeisestä aurinkoisesta sunnuntaista – vaikka joku siihen varmaan kykeneekin.

Huomaan yhä enemmän kuinka tärkeätä tuntuu olevan poisoppiminen, luopuminen asenteista jotka toimivat lähinnä kasvun esteenä. Mikä on olennaista ja tärkeää ja kuka sen mittaa, minä vai joku muu.

PS: kaappimasokistina en edes oikolue tätä. Siedätetään sielua & mieltä....

LISÄYS klo 17.10.2014 15:51. Jostain mystisestä syystä puolisen vuotta minun tietokoneeni  ja Bloggerin välinen yhteys on tökkinyt enkä ole voinut tehdä mitään tekstimuotoiluja ja liitteitä muuten kuin html-kielellä ja olen yleensä siirtänyt tiedostot miehen työkoneelle jos se on kotona. Tämä on tietysti vaikuttanut blogin päivitysinnokkuuteeni. Nyt tänään se sitten taas pelittää. JUMANKEKKA. Perääntyvän Merkuriuksen kepposia -eikä se mikään yllätys olisi jos sen tietäisi, eihän...

Alla siis bloggauksen julkaisukartta jossa on Kuu kvinkunssi Pluto ja Kuu kvinkussi Kheiron. 'Kun olet terapian, uuden, laajemman näkemyksen tai kipeän asian tiedostamisen tarpeessa',  nuo ovat äkkiseltään mieleen tulevia avainsanoja - ..  Astrologinen kartta on peili. MOT.