Änkyrä uusikuu Vaaka-kupissa

Länsimainen astrologian perusta on vuodenaikojen vaihtelu (trooppinen eläinrata). Syyspäivän tasaus oli 23.9.2015 jolloin Aurinko siirtyy astrologisesti katsottuna Vaa’an merkkin. Vaaka-merkkiin yhdistämme tarpeen pohtia mm. yhteisiä sopimuksia ja löytää yksimielisyys. Johtavana, aloitteellisena merkkinä ratkaisukeskeisyys ja toiminta leimaavat tätä merkkiä – kuten muitakin johtavia merkkejä (Oinas, Rapu ja Kauris).

Tuo Vaa’an hallitsema ajanjakso on maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa tarkoittanut kasvukauden viimeisen sadonkorjuun ajanjaksoa. Pimeä saapuu yhä aikaisemmin, päivä lyhenee ja yö pitenee. Tietoisuus tulevasta kylmästä vuodenajasta ja siitä selviytymisestä nousi mieliin.

Juutalaisten suuri sovitusjuhla (jom kippur) ajoittuu tuohon jaksoon. Suomessa syyskuun ensimmäinen tai toisen sunnuntai oli pestuuviikko, jolloin renkien ja piikojen sopivat alustavasti uusista työpaikoista joissa aloittavat marraskuun alussa - tai jatkosta vanhassa työpaikassa.  Sopimuksia syntyy ja sopimuksia puretaan.

Vaakamainen tapa toimia on parhaimmillaan neuvottelua, yhteisen arvopohjan etsimistä ja löytämistä kunnioittavassa ja korrektissa hengessä joka mahdollistaa etenemisen. Se vahvistaa yksimielisyyden tarvetta, kykyä kompromisseihinkin – kielteisimmillään se väistää erimielisyyksiä, pyrkii sosiaalisen paheksunnan kautta yhdenmukaisuuteen ja kokee erilaisuuden uhkana harmonialle.

Änkyrä uusikuu

  ”Joka päivä on armo uus’”, lauletaan virsikirjan virressä 547 – ja joka kuukausi koemme uudenkuun, uuden kierroksen käynnistymisen. Viime yönä 13.10.2015 klo 3:05 Helsingin aikaa oli uusikuu.  Astrologisesti uusikuu (Auringon ja Kuun yhtymä) tapahtui 19 astetta Vaakaa – ja Uranus, tuo uudistavan murrosvoiman symboli, on siihen oppositiossa Oinaan merkissä.

Vaa’an symboliikkaan kuuluu nimenomaan sopimukset, yhteistyö, kumppanuudet. Vaakaa hallitsee Venus, tuo arvojen, harmonian, ihmissuhteiden, rakkauden, taiteiden, elämän mukavuuksien ja nautintojen etsinnän symboli.

Uranuksen taas liitämme astrologiassa äkilliset, hallitsemattomiltakin tuntuvat muutokset, vapauden, uudistumisen ja riippumattomuuden tarpeet sekä juurettomuuden, irrallisuuden ja kapinallisuuden, auktoriteettien uhmaamisen.

Tämä uusikuu vaikuttaa siis keikuttavan kollektiivistä venettämme  tarkoituksenaan ehkä kirkastaa arvomaailmaamme vastakkainasettelun ja muutospaineiden aaltojen kautta.

"Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen"

Itselläni on usein tähän aikaan vuodesta tapahtunut merkittäviä liittoutumia, sopimuksia – ja irtiottoja niistä. Kartan pystyakseli MC-IC eli  sisäistä minuutta ja perhettä kuvaava IC on minulla 14 Oinasta ja sen vastapäinen puoli MC, uran ja julkisen statuksen huone on minulla 14 Vaakaa.  Olen siis mennyt kerran naimisiin, ja toisen kerran kihloihin, minut on irtisanottu tuotannollista ja taloudellisista syistä elämäni pisimmästä työsuhteesta, olen perustanut oman yrityksen, olen eronnut yhdistyksen hallituksista, riidellyt railakkaasti julkisesti useaan kertaan ja laittanut asioita halki poikki ja pinoon – ja kääntänyt uuden sivun.

 Muutoksen tuulen alkuperä on toki se syntymäkartan Uranus karttani korkeimmalla kohdalla (zeniitillä) 6 Neitsyttä 9. huoneessa, elämänkatsomuksen huoneessa. Elämänkulku tietysti aktivoi karttaa ja sen kulku transiittina aikuisiälläni kartan ensimmäisellä neljänneksellä: Uranus ylitti kartan horisonttiakselin, minä-muut-akselin (AC-DC) askendentin ollessani 18-vuotias ja kartan pysty-akselin IC:n kohdalta ollessani 50-vuotias.

Missä sinulla tuntuu ja tuulee?

Mihin huoneeseen eli elämänalueelle sinulla sijoittuu yksimielisyyttä vaaliva Vaaka-Uusikuu 19 astetta?

Mihin tuo tasapainoa järkyttävä ja konsensusta ravisteleva, perusydintä etsivä Uranus Oinaassa sijoittuu?  Mikä elämänalue haluaa uudistusta ja uutta alkua usein tähän aikaan?  Mistä on tuntunut uudistuksen ja irtiottojen tuuli lähtevän liikkelle?

 Soimaamme, Suomi

Suomen valtion kartalla (6.12.1917 klo 15:18 Helsinki) tuo tämän aamuyön uudenkuun ja Uranuksen oppositio menee Placidiuksen karttajärjestelmää käyttäessä kriisien huoneisiin, 6. ja 12. huoneeseen joita itse nykyään kuvailen muutostarpeiden huomaamiseksi ja muutostarpeiden hyväksymiseksi.



Lisää kuvateksti

 Kuudennen huoneen symboliikka on hyvin Neitsymäistä symboliikkaa ja 12. huoneen symboliikka on taas on hyvin Kalamaista. Neitsymäisyys tarkoittaa minulle parhaimmillaan asioiden hiomista ja jalostamista, yksityiskohtiin paneutumista ja analysointia. Kielteisimmällään se on haluttomuutta ja kyvyttömyyttä nähdä asioita isommasta perspektiivistä, takertumista epäolennaisiin yksityiskohtiin ja valittamista valittamisen vuoksi.

 Kuudennen huoneen merkitys sairauden ja terveyden huoneena (elämänalueena) taas aukeaa ehkä ajattelemalla sanaa ’analyysi’. Analysointi sanan etymologinen tausta on ilmaisussa 'avata auki'. Antiikin filosofi Aristoteles käytti sanaa "lysis" siitä tapahtumasta, jossa jokin solmu avataan dramaattisella tavalla.

 Kuudennen huoneen vanha nimitys ”Orjuuden huone” kattaa myös kaikki alisteisesa asemassa olevat elolliset (orjat, palvelusväki, armeija, poliisi, sosiaali- ja terveysalan työntekijät, ammattiyhdistysliike; pienet kotieläimet) joiden tehtävä on pitää arjen rattaat pyörimässä.

Kartan viimeisen huoneen eli 12. huoneen symboliikkaan taas kuuluu mm.  ’kosminen kompostointi’. Sinne säilömme muistomme, pelkomme, traumamme. Sieltä löytää paikkansa perinnöksi saadut, esi-isiemme traumat ja pelot, kollektiivin piilotajunta. Sieltä löytyy ihmiskunnan ja yksilön myös kyky kestää, jaksaa, löytää merkitystä ja tarkoitusta jostain itseään suuremmasta ja antautua sille.

Sen vanha nimitys on ”Itseään vastaan toimimisen huone” kertonee tuon huoneen haasteista. Astrologiasta kiinnostunut psykiatri Carl Gustav Jung on puolestaan todennut että ”siitä, mitä ihminen ei tiedosta, tulee hänen kohtalonsa.”

Vaaka-uudenkuun sijoittuu Suomen kartalla tähän  ”orjuuden huoneeseen”, jossa huomaamme muutostarpeet ja joudumme analysoinnin jälkeen tarttumaan toimeen ja korjaamaan asioita palauttaaksemme tasapainon.

 Tuo Uranuksen oppositio  ”Itseään vastaan toimimisen huoneesta” uuteenkuuhun voidaan tulkinta niin, asioiden analysointi ja korjaustarpeiden tajuaminen ja hyväksyminen sekä yhteisen arvopohjan etsintä johtaa parhaimmillaan uusien suhteiden luomiseen ja kehittymiseen – tai kansan, sen ihmisten ja valtion voimistuvaan tarpeeseen tehdä pesäeroa ja irtiottoja monilla eri tasoilla rakentavalla tai vähemmän rakentavalla tavalla.

 Saabiset symbolit

 Uudenkuun Saabinen symboli ”Juutalainen rabbi” kertoo lakien ja ikivanhan viisauden kunnioittamisen tarpeesta ja Uranuksen taas ”Lentävä matto” kertoo perspektiivin ja henkisten arvojen tarpeesta samalla painottaen samalla ettei tule aliarvioida maallisten asioiden voimaa.

 Uudenkuun karttaa hallitsee siis arvoistamme ja harmonian tarpeestamme kertova Venus, joka nyt 3 astetta Neitsyttä. Sen Saabinen symboli on ”Musta lapsi leikkimässä valkoisten lasten kanssa”. Sen selityksenä tarjotaan mm. maailmanlaajuinen veljeyden aate, ennakkoluulojen voittaminen. Kielteisenä - toimimista yleisen mielipiteen luoman moraalin varjolla. Kyvyttömyyttä toimia joustavasti tilanteissa, jotka vaativat luovuutta.

 Elämme siis aikoja jolloin jokaisen tulee pohtia omaa arvopohjaansa kunnioittamalla myös lakia ja meille kaikille yhteistä ihmisyyttä sen moninaisissa ilmenemismuodoissaan tai joudumme voimistuvaan ja hallitsemattomaan syöksykierteeseen. Talvi on tulossa -  ja yhteistyössä on voimaa.  Ja aivot on annettu ajattelemista varten. 

Pimeää valoa

Jos kysyt astrologeilta mikä symboloi globaalisia tapahtumia saat todennäköisesti vastaukseksi: Oinas-piste (Aries Point) joka on kevätpäivätasauksen piste, jolloin valoisan ja pimeän ajan pituus on hetken yhtä pitkä – ja pohjoisella päivänpuoliskolla päivä alkaa pitenemään ja kasvukausi käynnistymään.  Oinaspisteellä - ylipäätään johtavien merkkien (Oinas, Rapu, Vaaka ja Kauris) 0-asteella, tulemme ihmiskuntana tietoiseksi jostain meistä kaikkia koskevista muutoksista – ellei muuta niin vuodenaikojen vaihtumisesta.

Todennäköisesti astrologi ehdottaisi myös auringon- ja kuunpimennyksiä globaalisten vaikutusten kuvaajana. Auringon- ja kuunpimennykset tapahtuvat vain ja ainoastaan Kuun ja Auringon ratojen leikkauspisteiden lähellä (Kuun solmujen lähellä ”valojen” ollessa myös samalla avaruudellisella tasolla). Pimennykset vaihtavat merkkiä 1,5 vuoden välein.

Sunnuntaina 13.9.2015 on uusikuu (Aurinko ja Kuu ovat yhtymässä) joka on samalla myös Auringonpimennys. Kyseessä on Kuun yläsolmun lähellä tapahtuva Auringonpimennys Neitsyen merkissä, 20 astetta Neitsyttä – ja Kuun yläsolmu on 0 Vaakaa ja alasolmu on 0 Oinasta. Vaikuttaako teistä siltä että jotain pyrkii globaaliin tietoisuuteen ehdottaen uutta alkua, uudenlaista näkökulmaa?

Pimennyksissä on aina mahdollisuus hypätä seuraavalle tasolle tiedostamisprosessissa (uusikuu) tai laajentaen näkökulmaa etsien samalla synteesiä (kuunpimennys).

Astrologiassa voi etsiä merkityseroja myös siitä onko kyseessä alasolmulla vai yläsolmulla tapahtuva pimennys. Tämä pimennys tapahtuu siis kuun yläsolmulla, 0 Vaakaa ja alasolmun ollessa 0 Oinasta, tuon maailmantietoisuuden mittariksikin kutsutussa asteessa. 

Mielestäni yläsolmupimennyksen symbolinen merkitys on tuoda elämäämme asioita ja ihmisiä kohdattavaksi ja käsiteltäväksi, astua seuraavalle tasolle, kohti jotain.

Ja viittasin muuten myös pakolaismäärien kasvamiseen tuossa parin vuoden takaisessa bloggauksessani:

” Pakolaisten määrä tulee kasvamaan - tämä pimennys näkyy hyvin mm. Afrikan mantereella – ja tulemme varmaan näkemään jonkinlaisen uuden kansainvaelluksen ihmisten siirtyessä kuten ekokatastrofien ja konfliktien runtelemista maista yhä suurenevissa määrin kohti Eurooppaa ja muita länsimaita aivan kuten 1930-luvun Pluto Ravussa neliö Uranus Oinaassa näimme Uranuksen irrottavan ihmisiä juuriltaan esim. USA:ssa ” (Paljastusten aika, marraskuu 2013)

Pakolaisvirran kasvu ei ole voinut tulla yllätyksenä Euroopan hallituksille. Asiatilan tiedostaminen ei vaadi eikä ole vaatinut astrologista tietämystä. En myöskään väitä että tapahtumat alkoivat kaksi vuotta sitten pimennyksestä, mutta esim. Syyrian sisällissota alkoi leviämään isoihin kaupunkeihin kesällä 2013 ja -Arabikevät alkoi Uranus-Pluto-neliön tarkentuessa ensimmäistä kertaa.  Syyrian sisällisodan aikajana Wikipediassa

Syyskuun auringonpimennyksen ominaispiirteitä

Maailmassa tapahtuu toki muutakin, koko ajan ja kaikkialla, mutta astrologisesti ajatellen kollektiivina tajuntaamme herkistellään kriisitietouteen.

Katsoessani sunnuntain auringonpimennyskarttaa Helsingin koordinaateilla katseeni kiinnittyy ensiksi kahteen, kolmeen tekijään:

-        uusikuu on Neitsyen merkissä oppositiossa Kheironiin Kaloissa

-        Jupiter Neitsyessä oppositiossa Neptunukseen Kaloissa

-        uusikuu Neitsyessä  kvinkunssiaspektissa Uranukseen Oinaassa

Eläinradan merkkipari Neitsyt-Kalat korostuu tässä pimennyksessä.

Neitsyt-Kalat liittyvät kriisien kautta tapahtuvaan kehitykseen.

Ihanteellisimmallaan se johtaa puhdistautumiseen ja syvemmän ymmärryksen ja myötätunnon kehittymiseen.

Toisessa ääripäässä: takertuminen lillukan varsiin, detaljeihin, pikkuasioihin näkemättä isompaa kokonaisuutta, yhä kauemmksi karkaavan täydellisen ratkaisun hakemista (Neitsyt) ja toisaalta uhriutumista ja uhrautumista, epärealistista asennoitumista, haavemaailmassa elämistä, pakoa todellisuudesta, haluttomuutta tunnustaa tosiasioita.

Ajattelen mielelläni 12 Eläinradan merkkiä merkkiparina ja olen antanut niille omasta mielestäni kuvailevia nimiä. Tätä merkkiparia kutsun ihanteellisimmillaan Täyttymyksen akseliksi – ja yleensä kai sen ajatellaan olevan nimenomaan kriisiytymisen ja palvelun akseli.

Astrologinen kartta jaetaan 12 eri sektoriin, elämänalueeseen, jota kutsutaan ’huoneiksi’.  Eri astrologit käytättävät hieman erilaisia huonejakoja, yksinkertaisimmillaan voi kartan jakaa 12 yhtä suureen huoneeseen, jossa jokainen huone on yhden merkin kokoinen.

Neitsyt on 6. huoneen luonnollinen hallitsija (sairaus, terveys, alisteiset asemat, palvelusektori; tämä on myös ammattiyhdistysliikettä symboloiva huone).

Kalat viimeisen 12. huoneen hallitsija johon liitämme mm. kollektiiviset voimat, kollektiviisen alitajunnan, massaliikkeet, nimettömyyden, uhrautumisen, uhriutumisen sekä hyväntekeväisyyden.

Tulemme siis tietoiseksi 6. huoneessa tietoiseksi jostain joka rajoittaa elämäämme (muutostarpeiden huomaaminen). 12. huoneessa joudumme hyväksymään senkin mitä emme voi muuttaa ja yrittää hyväksyä sen mitä on.

Helsingin koordinaateilla tuo uusikuu Neitsyessä tulee kartan viimeisiin, kollektiivisiin huoneisiin. Uusikuu tekee oppositiota Kheironiin, astronomisesti planetoidiin, joka löydettiin vuonna 1977 (Star Warsin syntyvuonna) joka sijaitsee sitten yksilöllisen itseilmaisun huoneessa (5. huone) tai merkkihuoneissa, tuohon 6. huoneeseen johon liittyy mm. alisteiset asemat ja ay-liike.  

Oppositioaspekti kertoo aina tarpeesta yrittää nähdä asioiden molemmat puolet, löytää mahdollinen synteesi jottei asiat kärjistyisi vastakkain asetteluun.

Kheironin symbolikkaa liitetään konkreettisella tasolla vaihtoehtoiset, holistiset hoitomuodot, mentorointi, jonkinlaisen perustrauman aktivoituminen.  Kheironin symboliikan psykologinen merkitys on mielestäni erilaisuuden, hyljeksinnän, hylkäämisen ja epätäydellisyyden kautta haavoittumiseen -  ja siitä eheytymiseen, oman kokemuksellisesti saavutetun tiedon jalostumista yleisinhimilliseksi ymmärrykseksi. Tämä voi johtaa muita auttavan parantajan ja mentorin syntymiseen tai toimia kanavana yhteisön, kollektiivinen eheytymiseen kipuilujen kautta.

Kovin paljon mielikuvitusta ei tarvitse että tämä voi tulkita somessa, mediassa ja työpaikoilla ylikierroksillakin  vellovaan pakolaiskeskusteluun sekä Eurooppaan ja Suomeen suuntautuvan pakolaisten ja turvapaikkahakijoiden kansaa kahtia jakavaan vaikutukseen.  

Helsingin Sanomat julkaisi tänään esseen ”Saksa on löytämässä uuden identiteetin, Suomi etsii vielä – Mitä suhtautuminen pakolaisiin kertoo maiden henkisestä tilasta?” En ole lukenut tuota esseetä vielä, mutta minulle tuo otsikko resonoi nimenomaan tuon auringonpimennyskartan symboliikan kanssa.  Nyt pitäisi varmaan ryhtyä vertailemaan Suomen valtion karttaa, Saksan karttaa, EU:n karttaa, mutta...Mikäli teitä kiinnostaa mundaaniastrologia ja osaatte maailman valtakieliä (englanti, ranska, saksa) löytänette kiinnostavia astrologisia artikkeleita Internetistä.

Itse en ole ehtinyt enkä  jaksanutkaan lukea ajankohtaisista astrologisista tapahtumista koko kesän ja alkusyksyn aikana. Blogini viimeisimmästä päivityksestä on kulunut lähes vuosi. Aloitin tämän bloggauksen aihion kirjoittamista lähinnä velvollisuudesta – ja vähän uteliaisuudesta.  Velvollisuuden tunne johtuu siitä että olen luvannut vapaamuotoisen keskustelun avaamiseksi lyhyen alustuksen ajankohtaisesta auringonpimennyksestä sunnuntaiseen Uudenkuun Iltamat-yhdistystapahtumaan.

Toinen ajankohtainen aspekti koskee kahta korkeampaan ymmärrykseen, etiikkaan ja henkisyyteen liittyviin planeettoihin eli Jupiteriin (alennusmerkissään) Neitsyessä oppositiossa Neptunukseen Kaloissa. 

Jupiterin laajentava vaikutus analyyttisessa ja pikkutarkassa Neitsyessä voisi näkyä ajassamme tarpeena yrittää noudattaa sääntöjä pilkulleen, pyrkiä pohtimaan ja analysoimaan asioita loputtomiin löytääkseen täydellisen ratkaisun joka katoaa yhä kauemmaksi yksityiskohtien ja huomioon otettavien asioiden lisääntyessä – vaarana on vanhan sanonnan mukaan että  ”lapsi menee pesuveden mukana”. 

Ja toisaalta, Neptunus Kaloissa (nyt perääntyvänä) kertoo kasvavasta halusta kokea yli rajat, rodun, uskonnon ylittävästä yhteisöllisyyden tunteesta, ”yhdessä veneessä” olemisesta.

Robert Indianan (s. 13.9.1928) postimerkkiin päässyt ikoninen kuva Wikipediasta

Kolmas aspekti jonka rekisteröin mielessäni karttaa katsoessa oli uudenkuun eli Auringon ja Kuun haasteellinen, sopeutumista vaativa kvinkunssiaspekti huolellisesta ja hyötynäkökulmat punnitsevasta Neitsyestä rajoja rikkovaan ja yllätykselliseen Uranukseen Oinaassa.

Kvinkunssin viesti aspektina on minusta ”et voi saada kumpaakin vaikka kaipaatkin ja tarvitset niitä molempia – yritä keksiä ratkaisu joka kunnioittaa molempia, edes jotenkin, kokeile vuorottelua. Kumman vuoro on nyt, juuri nyt?”

Saros-sarja eli historian havinaa

 

Jos katsomme tätä pimennystä isommasta mittakaavasta, kauempaa, niin voimme ottaa käyttöön mm. Saros-sarjan tutkimisen (astronominen termi, mutta tulkinta on astrologinen). Tämä pimennys kuuluu vuonna 1060 alkaneeseen Saros-sarjaan 18 N(orth) joka loppuu vuonna 2305.

Sen juurikartan (4.2.1060) Auringonpimennys oli asteessa 21 Vesimiestä, kollektiviisessa merkissä, joka kertoo yhteiskunnallisten uusien aatevirtausten noususta. Alkukartalla on voimakas halu vaikuttaa mentaalisesti, jopa pakkomielteisesti (Pluto/Merkurius yhtymä 26-27 Vesimiehessä). Muutosta ja uudistumista vaativa Uranus on Marsin (aggressiot, toiminta) ja Saturnuksen (rakenteet, rajat. velvoitteet) keskipisteessä 1 Jousimiestä (UR=MA/SA) luoden vahvoja jännitteitä jotka näkyvät todennäköisesti rajustikin konkreettisella tavalla.

Tällä vuosisadalla olemme saaneet tähän Saros-sarjaan noin 18 vuoden välein pimennyksen, ensin Leijonan ja sitten Neitsyen merkeissä.

-        10.7.1907

-        20.7.1925

-        1.8. 1943

-        11.8.1961

-        22.8.1979

-        1.9.1997

Mikäli sinua kiinnostaa auringonpimennysten Saros-perheet, kysy Suomen Astrologisesta Seurasta Raimo A. Nikulan kirjasta aiheesta.

Ai niin, juurikartan (vuoden 1060), sydänkeskiajan, aikaisia tapahtumia voi katsoa esim. Wikipediasta. Vuonna 1070 katsotaan alkaneen 1100-luvun renessanssi, jota kutsutaan myös sydänkeskiajan renessanssiksi. Ei paha.

PS: Kirjoitin 3.11.2013 Paljastusten aika-bloggauksen yhteydessä tarkemmin mm. kuinka astrologisesti tulkita pimennyksiä.  Ihminen kuulemma arvostaa enemmän sellaista, minkä eteen on nähnyt vaivaa...

Mielen suursiivousta

Etsin arkistojeni kätköistä yhtä juttua mutta en löytänyt sitä mutta huomaisin tämän ja ajattelin jakaa sen. Lukaisin osan tekstiä ja tajuan yhä selvemmin että tässä mielen suursiivous-kirjoituksessa on yleispätevää ajankohtaisuutta – ja päätin julkaista sen nyt. Yksi hyvä puoli siinä ettei ole paljon lukijoita on se ettei tarvitsisi niin paljon stressata mitä kirjoittaa. Tai niinhän sen pitäisi mennä..

Minulla on näet tapana kirjoittaa bloggauksia mutta en sitten usein julkaisekaan niitä koska en ole niihin tyytyväinen (liian pinnallinen, poukkoilevaa tai raskassoutuista, kiemuroista)  -– tai ajattelen ettei ketään kiinnosta kuitenkaan jokin aihepiiri tai käsittelytapani tai ettei minulla ole mitään lisättävää siihen mitä joku joskus jossain on sanonut tai kirjoittanut jo aiemmin;  tai että ne ovat liian henkilökohtaisia.Kuulostaa merkillisen neuroottiselta niuhottamiselta – enkä ole edes Neitsyt.

Yritin kirjoittaa kepeämmällä otteella joku aika sitten Neitsyen merkistä, Uudesta Kuusta ja neitsymäisestä kvinkunssi-aspektista taannoin. Muistaakseni en tätä julkaissut koska minun piti mielestäni – hyvin neitsytmäisesti- viimeistellä sitä.

Eilen maanantaina 25.8 klo 17 tienoilla oli uusikuu Neitsyen merkissä Neitsyen alkuasteissa (2 astetta). Joka kuukausi saamme Kuu kiertää Maan ympäri ja näemme taivaalla Kuun eri vaiheet uudestakuusta täydenkuun kautta vanhaan kuuhun – siitähän sana 'kuukausi' tulee.

Uusikuu tapahtuu kerran kuukaudessa ja koska jaamme vuoden kahteentoista kuukauteen joita hallitsee kaksitoista Eläinradan merkkiä, niin uusikuu voi tulla vain kerran vuodessa tiettyyn merkkiin. Uudenkuun symboliikkaa kuuluu uusien ideoiden syntyminen; Auringon ja Kuun yhtymä on kollektiviisesti idean hedelmöitymistä sen merkin symboloiman tyylin mukaisesti.  Otsikosta voi päätellä astrologiaan perehtymätönkin että Neitsyen merkissä voi olla jotain tekemistä mielen ja siivoamisen kanssa- sen eri tasoilla.

Itse ajattelen astrologian aikatasojen olevan monitasoisia ja jatkuvaa virtausta jolloin mitään ei synny tyhjiöstä vaan on aina jatkumoa. Oikeastaan meidän syntymämmekään ei ole kaiken aloitushetki, onhan meitä muokanneet myös kohdussa vietetty sikiöajan äidin "hormonimyrskyt" mutta syntymähetkessä me irtaudumme omaksi yksilöksemme joilla on mahdollisuus edes jossain määrin iän karttuessa vaikuttaa jotenkin mille vaikutteille altistumme – ja miten annamme ympäristön vaikuttaa itseemme ja asenteisiimme.

--- tätä kirjoittaessani huomaan myös mediassa kohuttavan sosiaali- ja terveysministeri Lauran Rädyn lääkärintoimessaan siirtänyt palkkioitaan verovapaiksi holdingyhtiön osinkotuloiksi ---

Astrologiaa harjoittavana mietin tänään kuitenkin omanapaisesti sen merkitystä itselleni – viis ministeri Rädystä tai Putinista -  millaisesta viestistä.on kyse. joka voisi kertoa jonkinlaisesta spirituaalisesta haasteesta koska tämä Auringon ja Kuun yhtymä tapahtuu omalla kartallani 9. huoneessa ja tekee sieltä neliöaspektia Jousimies-askendenttiini 3 astetta  ja samalla yhtymään Uranukseeni 6 Neitsyttä ja Marsiin 6 Kaksosia ja oppositioon Saturnukseen Kaloissa. T-ristini siis aktivoituu... Siis mitä kyselee joku, mutta minä nyt viis veisaan..

.

Astrologia on siitä erikoinen harrastus ja taitolaji että siinä voi näkökulmaa vaihtamalla - huonejärjestelmää, eri tekniikoita, asteroideja, hypoteettisiä pisteitä eli planeettoja tai aikatasoja vaihtamalla-  viihdyttää itseään loputtomiin.

Sen avulla voi etsiä vahvistusta sille mitä haluaisi olla – tai nähdä mitä haluaa itsessään tai muissa. Ennen kaikkea sillä on mahdollista selittää itselleen melkein mitä tahansa miten päin tahansa-  ja uskoa itsekin siihen mitä haluaa uskoa.

Sanotaan että "tieteessä tutkija vaikuttaa tutkimuksen lopputulokseen" – ja astrologia ei ole tässä poikkeus. Se mitä koemme olevan totta, tulee todeksi. Maailma on ruma, kaunis, vaikea tai tuhoutuva tai pelastuva, kuka tietää, mutta tämä hetki on tässä ja se on kaunis tai ruma vain oman kokemuksemme kautta. Jos kykenisin ajattelemaan että kaikki maallinen on vain harhaa, niin mikään ei haavoittaisi tai pelottaisi. Jos. Siihen on vielä pitkä matka.

  

Aamupäivällä puolinukuksissa sain mielestäni jotain oivalluksia mitä kirjoittaa tänne blogiini, mutta Neitsyen merkkiin sopivasti päivä onkin mennyt hyvin Neitsytmäisissä teemoissa: siivotessa, tiskatessa, pesukonetta täyttäessä ja metalli-paperi-kartonki-lasi-sekajäte-biojäteroskia lajitteluun viedessä. Veinpä jopa kaupan palautuspullot (erikseen Lidlin pullot) miehen kanssa auton takakonttiin seuraavaa kauppareissua varten. Varasin myös kahteen syöpäseulontaan ajan; olen saanut kutsun jo alkukesästä mutta en ole muka ehtinyt varata aikaa – ja toisaalta, koko kesä on ollut todella kiireinen palkattoman yhdistystoiminnan vuoksi.

Olen lajitellut papereita, delegoin (sairaslomalla olevalle miehelleni) joitain oman yritykseni paperitöitä, vastannut puheluihin, buukannut aikoja, mapittanut ja suunnittelut alkanutta viikkoa. Olen käyttänyt vanhoja koiriamme ulkona.Olen lähetellyt postia muulle hallitukselle ja erilaisia työlistoja ja mietin ensi kokouksen esityslistaa ja alkavaa syyskautta. Kaikki hyvin Neitsytmäisiä teemoja.

10. päivää sitten päätin että yritän tehdä mindfulness-  eli tietoisen ja hyväksyvän läsnäolon harjoituksia joka päivä.

Olen yrittänyt myös luoda enemmän rakennetta päiviini ja tietoisempaa ajankäyttöä; tämän verran astrologiaa, tämän verran muuta ammatillista lukemista, tämän verran kaunokirjallisuutta (pitkän ajan jälkeen), vähennä sosiaalista mediaa, tapaa sukulaisia ja ystäviä, kirjoita blogia, ole tavoitteellinen, älä lykkää asioita. Katsoin jo erilaisia opiskeluja valmiiksi joita olen lykännyt jo vuosia ja kas, elämä on järjestänyt taas yllätyksiä. Ei ole mennyt niin kuin Strömsössä…onnistumisprosentti taitaa olla noin 20 %.  Joka päivä jokin muu asia tai jonkun muun asiat ovat tärkeämpiä – ja kuvittelen ehtiväni myöhemminkin…

Eilen odotellessani kyytiä esikoiseni luo – hänellä oli lastenvaatekutsut ja lupasin mennä siivoamisessa auttamaan, miehensä oli matkoilla, ja lapsenlapsia kaitsemaan – lähdin kohtauspaikalle hyvissä ajoin tarmokkaana ja ajattelin tehdä ehkä viimeisen kesäisen sunnuntain kunniaksi ulkona auringonpaisteessa hieman seisontameditaatiota. Alku meni hyvin mutta maailmankaikkeus päätti tarjota minulle haasteen: ampiainen lennähti kämmenelleni. Huitaisin sen pois, mutta pysyin paikallani. Ampiainen pörräsi ympärilläni ja päätin etten häiriydy. Päätös piti hetken. Ampiainen istahti vasemmalle korvanlehdelleni. Huikasin sen pois ja päätin siirtyä hieman. Ampiainen seurasi. Kävelin edes takaisin ja ampiainen seurasi.

Ajattelin että kävelen myötätuuleen jottei se saa hajujälkeä niin helposti – en kyllä tiedä miten ne löytävät kohteensa mutta oletan että tuoksun perusteella. Innokas ihailijani ei ollut harhautettavissa. Ampiainen palasi yhä uudestaan luokseni. Yritin olla zen – minä joka vasta pari vuotta sitten pääsin eroon ampiaiskammostani (Pluto-transiitti, en enää vain jaksanut kammota niitä…joka paikassa oli ampiaisia, viimeinen pisara oli mökkireissu jossa niillä oli terassilla pesä – ja silloin päätin etten voi koko elämääni vain paeta ja ajattelin että jos pistävät, niin sittenpähän nähdään mitä tapahtuu…)

Onnittelin itseäni- ja sitten se ampiainen lennähti alahuulelleni (!) i ja tuijotin sitä hetken silmät kierossa pitkin nenänvartteni ja totesin että nyt meditaatiohetki saa luvan riittää…ainakin olen yrittänyt…kaivoin esiin älypuhelimeni ja tilitin Facebookiin tapahtuneesta. Ja kas, ampiainen katosi ja kuljetus ilmestyi paikalle! 

Kaksikymmentä minuuttia outoa, äkilistä vääntelemistä, kipittämistä pitkin jalkakäytävää, pään kääntelyä, huokailua ja mieleen hiipivää toivetta ettei uudet naapurit pitäisi minua kovin omituisena jos sattuivat seuraamaan minua parvekkeeltaan ja ohikävellessään…

Niin, minustakin on edelleen mukavaa tuntea että saan osakseni hyväksyntää, myötätuntoa ja arvostusta – mutta yhä vähemmän teen asioita tavoitellakseni niitä. Joku irvileukaläheiseni voisi tähän todeta että olisi hyvä määritellä myös lähtötilanne…esikoiseni mielestä minulta on 'jalostettu pois miellyttämisen tarve' mutta kyllä se siellä löytyy…

Astrologinen vuosi alkaa kevätpäiväntasauksesta Auringon siirtyessä 0 astetta Oinaaseen ja nyt lähestymme vuoden puolitusta – syyspäivän tasausta (0 Vaakaa). On hyvä hetki miettiä neitsymäisesti eli pyrkien analyyttiseen, erittelevään ajatteluun ja toimintaan, mikä on sujunut hyvin, mitä toimintamalleja tulee purkaa, hienosäätää, korjata ja tehostaa. Neitsyt on hyvin käytännöllinen, toiminnallinen merkki (edustaa Maa-elementtiä kuten Kauris ja Härkäkin.)

Neitsyt-merkkinä on sopeuttamista ja irtipäästämistä kuvaavassa kvinkunssisuhteessa (150 astetta) Oinaaseen, ensimmäiseen merkkiin, jossa tahtotila on suurimmillaan. Kvinkunssissa tajutaan usein vasta tilanteen muuttuessa "mahdottomaksi" ettei kaikkea voi vain saada samaan aikaan, että asioilla on rajoitteensa – tai meillä ihmisillä on rajoitteemme ja joskus vain pitää joustaa tai tekee vain suurempaa tuhoa jos yrittää vähemmän  enemmän ja ei jää mitään käteen.

Jostain pitää siis karsia ja tehdä käytännön tasolla tuottavammin tai oikeaoppisemmin oikealla, nöyrällä asenteella (Neitsyt) jotta jokin saisi tilaa kasvaa (Uusikuu). 

Minulle tämä uusikuu (idean hedelmöittyminen) tulee 9. huoneeseen ("House of Good")  joka käsittää mm. elämänkatsomuksemme,  eettiset kysymykset, aikuisiässä opiskelun ja oppimisen, tarpeen etsiä totuutta ja kokonaisnäkemystä, ideaalia.

Kaikki kasvu tarvitsee oman aikansa ja nyt on hyvä aika jokaisen katsoa ympärilleen ja miettiä mitä haluan mukana viedä tästä keväästä ja keväästä, tästä vuodesta, kohti syksyä ja talvea jotta jaksan taas hämärän ja pimeyden; jotain mikä voimauttaa ja hedelmöittää minua. Tiedän ainakin paremmin ja selkeämmin mitä haluan lisää elämääni – ja mihin aika riittää. Tai mihin sen pitäisi riittää – ja kenen mittatikulla mitattuna.

"Olen hyvin fiksu ihminen. Joskus vain teen tyhmiä asioita."

Tämän enempään en ainakaan minä ole nyt pystynyt: moni asia on toki mennyt hyvin, olen avannut oven monille uusille asioille, uskaltanut ottaa uusia askelia, vastuuta murehtimatta ylettömästi. Onnittelen itseäni niistä askelista ja olen kiitollinen niistä kokemuksista, ilon ja onnistumisen kokemuksista joita kuitenkin voi päivittäin tuntea kun oikein miettii ja ennen kaikkea huomaa arvostaa. Siinä vaiheessa kun ei ehdi edes meditoida pitää vauhtia vähentää. Ehkä joku toinen pystyy vielä paremmin hoitamaan asioita, multitasking on trendikästä, mutta ehkä minun ei tarvitse seistä kadun varressa seisontameditaatiossa ampiainen alahuulella nauttimassa loppukesän viimeisestä aurinkoisesta sunnuntaista – vaikka joku siihen varmaan kykeneekin.

Huomaan yhä enemmän kuinka tärkeätä tuntuu olevan poisoppiminen, luopuminen asenteista jotka toimivat lähinnä kasvun esteenä. Mikä on olennaista ja tärkeää ja kuka sen mittaa, minä vai joku muu.

PS: kaappimasokistina en edes oikolue tätä. Siedätetään sielua & mieltä....

LISÄYS klo 17.10.2014 15:51. Jostain mystisestä syystä puolisen vuotta minun tietokoneeni  ja Bloggerin välinen yhteys on tökkinyt enkä ole voinut tehdä mitään tekstimuotoiluja ja liitteitä muuten kuin html-kielellä ja olen yleensä siirtänyt tiedostot miehen työkoneelle jos se on kotona. Tämä on tietysti vaikuttanut blogin päivitysinnokkuuteeni. Nyt tänään se sitten taas pelittää. JUMANKEKKA. Perääntyvän Merkuriuksen kepposia -eikä se mikään yllätys olisi jos sen tietäisi, eihän...

Alla siis bloggauksen julkaisukartta jossa on Kuu kvinkunssi Pluto ja Kuu kvinkussi Kheiron. 'Kun olet terapian, uuden, laajemman näkemyksen tai kipeän asian tiedostamisen tarpeessa',  nuo ovat äkkiseltään mieleen tulevia avainsanoja - ..  Astrologinen kartta on peili. MOT.

Työn e(ste)tiikka ja brändätty minuus

Olen pohtinut miten työn murros ja muuttuminen on näkynyt, miten se näkyy nyt ja miten se mahdollisesti tulee näkymään. Luin tänään uutisen jonka mukaan eräs kiinteistövälittäjäyritys on sitouttaakseen työntekijöitään on luvannut isomman provision  työntekijöilleen jotka tatuoivat yrityksen logon kehoonsa saadakseen suuremman provision. 

Kuulun itse  1960-luvun puolivälissä syntyneeseen sukupolveen jolla on Uranus-Pluto-yhtymä (perusteelliset, äärimmäiset muutokset) Neitsyessä (työ ja terveyskäsitteet)  jolla on syntymäkartallaan myös niiden oppositio Saturnukseen (rakenteet & rajoitukset).  Minun sukupolveni syntyi aikaann jossa kaupungistuminen ja muuttoliike kiihtyivät johtaen  suvun ja perinteiden otteen höllentymiseen. Ehkä ainakin länsimaiset ihmiset kokivat silloin olleensa oman elämänsä luojia (Pluto Ravussa-sukupolvi  jotka syntyneet 1913-1938) tai jopa sen sankareita (Pluto Leijonassa 1938-1957-syntyneiden sukupolvi).

Usko ihmisen ja teknologian mahdollisuuksiin vapaamman yhteiskunnan luomiseksi oli vahva ja ajan laatu oli sähköistynyt ja valmis suuren murrokseen. Koulussa puhuttiin kuinka teknologia tulee vapauttamaan ihmisen yhä suurempaan vapaa-aikaan. Samalla  hyvinvoinnin kasvaessa  ihmiskunta, tai ainakin länsimaalaiset, pääsevät toteuttamaan itseään ja nauttimaan elämästään.  Mielessämme siinteli jonkinlainen antiikin ihannoidun maailman uustuleminen, neo-antiikki tai neo-renessanssi,  jossa orjat korvattaisiin roboteilla ja koneilla. Lapsuudessani ylioppilastutkinto avasi jo monia työelämän mahdollisuuksia ja inflaation nousu teki asuntolainojen ottamisesta kannattavaa. Yhä useampi siirtyi toimihenkilöksi mutta vaikutti siltä että työura olisi elämän mittainen.  Muistan kyllä öljykriisin ja Rooman klubin varoittelut kasvun rajoista ja luonnonvarojen ehtymisestä mutta usko teknologiaan oli vahva.  

Yhtäkkiä työ ja työuran käsite muuttui. Uudelleen kouluttautuminen ja uran vaihtaminen jopa useampaan kertaan elämän aikana muuttui normaaliksi. Ammattien vaihtuminen sekä jatkuva kouluttautuminen ovat  meille selviö. Työpaikkoja pitää vaihtaa muutaman vuoden välein ja ponnistaa seuraavalle tasolle, oppia uusia tapoja ja menetelmiä, pysyä mukana kehityksessä. Astrologia yhdistää tällaisen jatkuvan kehitys- ja parannustarpeen nimenomaan Neitsyen merkkiin. Työurien pirstaloituminen ja samaan aikaan tapahtunut työtehtävien keskittyminen yhä kapeammalle sektorille. Erikoistuminen on johtanut siihen että ihmiset hallitsevat ehkä työnsä yksityiskohdat mutta eivät aina tajua kuinka työ nivoutuu kokonaisuuteen.  Yksityiskohtien ylikorostaminen kokonaisuuden kustannuksella on myös hyvin Neitsytmäinen piirre.

Jatkuva kiire näkyy hermostollisten oireiden lisääntymisenä.  Neitsyen merkkiä hallitsee Merkurius. Merkuriuksen  symboliikkaan kuuluu kommunikaatio ja viestintä- ja kuljetusvälineet; ihmisryhmistä lapset, nuoriso, opiskelijat ja ihmiskehosta hermosto, vatsa (yhdessä Ravun merkin kanssa) ja  kädet sekä keuhkot. Tietotekniikan käyttö jo lapsena on arkea. Yhä useampi kärsii erilaisista käsivaivoista, peukaloista olkavarteen, hermopinteistä sekä epämääräisistä vatsavaivoista, stressivatsasta (funktionaalisista vatsavaivoista) kun yritämme olla  ”olla kaiken aikaa kaikkialla kaikkien kanssa nyt ja aina” kuten  Elisa Communicationsin slogan oli joku vuosi.

Mielikuvaihmisiä, onko heitä?

Törmäsin tänään myös termiin esteettinen työ

Esteettisyys työssä liittyy yleensä huonosti palkattuihin, osa-aikaisiin töihin lähinnä naisvaltaisilla palvelualoilla. Esimerkkejä ovat ravintolat, kampaamot sekä vaatteita ja kosmetiikkaa myyvät yritykset. Esteettisen työn teettäjät näkevät alaisensa osana palvelutuotettaan. Työntekijöiden tulee osata näyttää hyviltä.^[12] Vaikka "pukupakko" koskee tyypillisesti enää johtavassa asemassa olevia, esteettinen kontrolli ajaa yksilöllisen tyylin luomiseen ja itsensä brändäämiseen. Asiantuntijoidenkin on esteettisen työkulttuurin vallitessa pystyttävä erottautumaan muista persoonallisella ulkonäöllä ja omalla tyylillään.^[12]

Koulutusyhteiskunnan jäseninä meistä yritetään muokata  koulutusmarkkinakansalaisia jotka ovat tietysti itse vastuussa omasta kehityksestään ja  kompetenssiprofiilistaan jotta pystyvät  täyttämään työnantajien rekrytointivaatimuksia.  Puhutaan jo brändätystä minuudesta (personal branding) jolla pyritään tietoisesti luomaan ulkomuotoa, kehoa myöten itsestä tietoisesti  myyvä vaikutelma, jota sitten markkinoidaan totuutena siitä mitä olet ja mitä sinulla on tarjota haluamallesi selektiiviselle viiteryhmälle.  Nyt kun Neptunus (illuusiot, haaveet, toiveet, idealismi)  on Neitsyen vastamerkissä Kaloissa (massat) voisi kai ajatella että meillä on keinot ja välineet  luoda haluttu illuusio – tai että ainakin me takerrumme siihen mahdollisuuteen. Meillehän vakuutellaan että se on Oikea Tapa Hoitaa Homma.

Tämän ajatuksen ahdistaessa - kaikki on hukassa kun en suostu brändäämään itseäni tiettyyn muottiin -  mietin että onko tämä tosiaan se tulevaisuuden trendi jota tulee noudattaa vai onko se meidän Uranus-Pluto-Neitsyessä sukupolven pakkomielle (Pluto) ja sokea piste (Pluto)? Että ihmisen pitää luoda itse itsensä uudestaan jatkuvasti? Että kaikki mahdollisuudet muokata kehoa tulee käyttää?  Ettet koskaan ole valmis, että voit aina olla parempi? Onko meidän perintömme tuleville sukupolville erilaiset piristeet,  mentaalinen doping, kauneuskirurgia,  jatkuva itsensä kehittämisen nimissä tapahtuva  toiminta, yhä kauemmaksi karkaa täydellisen ihmisen ihanne? Vai onko se ainoastaan meidän  sukupolvemme pakkomielle?

Luin viikolla mm. että valkoisten keski-ikäisten yhdysvaltalaisten tekemien itsemurhien määrä lisääntyi vuosina 1999 peräti 40 prosenttia ja toisaalta jonkin uuden tutkimustuloksen jonka mukaan nuoriso USA:ssa ei ole halukas työskentelemään kuten vanhempansa. Nuorten suhde työhön on käsittääkseni muuttunut niin ettei työnteon katsota olevan koko elämän sisältö eikä se määritä ihmisen identiteettiä. Työstä saatava raha on vain väline. Näinä aikoina ihmisen samastuminen työhönsä ja materiaalisiin arvoihin voi johtaa näköalattomuuteen ja elämänhalunmenettämiseen.

Paluu aitouteen ja yhteisöllisyyteen?

Ehkä nämä nuoremmat sukupolvet  - Pluto Vaa’assa (1971-1984), Pluto Skorpionissa (1985-1995) ja Pluto Jousimiehessä (1995-2009) ja Pluto Kauriissa (2009-2024) - tosiaan määrittelevät uudestaan suhteensa työsopimuksiin ja elävät omien arvojensa mukaan (Vaaka liittyy sopimuksiin ja sen hallitsija Venus mm. arvoihin)  vaatien syvällistä muutosta (Skorpioni) toimintamalleihimme (Skorpionin traditionaalinen hallitsija Mars ja moderni hallitsija - Skorpioni) ja ihmisenä olemiseen kriisiytymisen kautta löytäen samalla uuden filosofian (Jousimies) joka näkyy vallan ja auktoriteettien (Kauris) perustavan laatuisena muutoksena (Pluto)?

Uudet keksinnöt ja uranuurtavuus (Uranus) ei ehkä tapahdukaan vain isoissa instituutioissa (Kauris)  vaan näemme ehkä yhä useammin että joku hipsteri tai hupparihörhö, omalle näkemykselleen (Oinas) omistautunut (Neptunus) ihminen tai yhteisö tekee sitä ”omaa juttuaan” yksin tai yhdessä toisten kanssa – ilman että miettii ketä se miellyttää ja onko se oikein brändätty.

Ehkä aitous ja yhdessä tekeminen ja yhteisömistaminen voisi olla uusi brändi? Helsingin Sanomien 30.4.2013  uutisen mukaan pornoteollisuudessakin luonnolliset, tavalliset ja luomu sekä ”kypsät ihmiset” ovat trendikkäitä – ja nuorisokin värjää hiuksiaan harmaiksi. Pluto Kauriissa-ilmiö, väitän. Uusi trendejä voisi olla esimerkiksi jakamistalous – kaikkea ei tarvitse itse omistaa –  aikapankit ja uudelleen elpynyt osuuskuntatoiminta. 

Luulen myös että käsityöläistaidot nousee uuteen arvostukseen vaikka markkinoille tuleekin jossain vaiheessa 3D-tulostimia. Artesaaniammattilaisen käsintekemä tuote voi olla tulevaisuuden luksusta. Jospa työtä ja työpanosta aletaan taas arvostamaan.

Olisiko aika miettiä että kenellä on ”tekijänoikeus” meidän elämäämme ja resursseihimme? Ketä ja miksi meidän pitää miellyttää -  ja mihin hintaan? Vieläkö mummot ja vaarit ehtii mukaan uusiin trendeihin?