20.10.2013

Merkuriaanisia tajunnanmuutoksia

Astrologiassa puhutaan usein perääntyvistä planeetoista, mutta termiä ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti; planeetat eivät peräänny, vaan kyse on enemmänkin optisesta harhasta, näkökulman vaihtumisesta. Planeettojen peruutukset tapahtuvat aina planeetan tullessa kiertoradallaan lähelle maapalloa jolloin näyttää maasta katsottuna kuin planeetta kääntyisi taivaalla vastakkaiseen suuntaan ja maapallon pyöriessä itsensä ympäri vastapäivään (syy sille miksi maakeskeisen, geosentrisen, astrologisen kartan huoneet 1-12 kulkevat vastapäivään eikä myötäpäivään) saa aikaan tämän näköharhan että planeetta perääntyy aivan kuten nopeasti liikkuvan junan ohittaessa hitaammin liikkuvan juna näyttää siltä kuin hitaampi juna peruuttaisi. 

Merkurius perääntyy

 

Kommunikaation ja tiedonkäsittelyn planeetan Merkuriuksen perääntyminen kolmesti vuodessa kolmen viikon ajanjakson kerrallaan saa yleensä suurta huomiota astrologisissa piireissä ja erilaiset keskustelupalstat täyttyvät ikävistä esimerkeistä ja ennakoivista huolenilmaisuista tiedonkulun, opiskelun, matkustamisen, kaupankäynnin odottamattomista esteistä ja ongelmista, kommunikointi- ja kuljetusvälineiden rikkoutumisista. Yleensä keskusteluissa painotetaan että viimeistään nyt varmuuskopiot kaikesta sekä välttää sopimusten ja erityisesti Merkuriukseen symboliikkaan liittyvien hyödykkeiden ostamista ettei tarvitse myöhemmin katua – tai ainakin lukea erityiseen tarkkaan kaikki sopimustekstit.

Merkuriuksen kaikki kolme perääntymisjaksoa tapahtuvat vuonna 2013 kaikki tunnevaltaisissa Veden merkeissä.  Helmi-maaliskuussa Merkurius perääntyi kollektiivisessa Kalojen merkeissä, kesä-heinäkuussa perhe-keskeisessä Ravun merkissä ja nyt 21.10.2013 alkaen se aloittaa kolmen viikon perääntymisen psyyken pohjamutia ruoppaavassa Skorpionin merkissä. Ensi vuonnakin (2014) perääntymisjaksot alkavat samoista Veden merkeistä mutta Merkurius perääntyy niitä edeltävään rationaalisuutta ja yhteistä kokemusta hakemusta etsivään Ilman (Vesimies, Kaksoset, Vaaka) merkkeihin ja vuonna 2015 perääntymiset tapahtuvat kaikki tulevaisuuteen suuntautuvissa Tulen merkeissä (Oinas, Leijona, Jousimies) joissa visioita rakennetaan.

Planeetan perääntymiset tuntuvat eniten niillä henkilöillä joiden kartalla perääntyvä planeetta tekee aspektikontakteja toisiin planeettoihin tai kartan akseleihin tai syntymäkartalla kyseinen planeetta on merkittävässä asemassa mutta perääntyvän planeetan fyysinen läheisyys maapallon kanssa tuntuu tuovan tuon perääntyvän jakson planeetan symboliikan ja energioiden kyseenalaistamisen ja uudelleenarvioinnin kollektiiviseksi kokemukseksi.

Merkillinen Merkurius & perspektiivi

 

Merkurius tehtävänä on tuoda aistiemme kautta aineksia mielemme ja maailmamme rakentamiseksi. Merkurius toimii siis välittäjänä meidän ja maailmamme välillä, mutta myös maailmamme ja muiden todellisuuksien välisen tiedon välittäjänä. Antiikin mytologiassa Merkurius (Hermes) oli ainoa jumalista joka voi ilman rajoituksia liikkua Manalan (Hades), ihmisten ja jumalien maailman välillä. Sana 'meedio' onkin vain yksi johdannainen välittäjää ja välitilaa, keskellä oloa tarkoittavasta sanasta. Merkurius hallitsee astrologiassa aisteja, dualistisista, kaksipuoleisuutta eli raajojamme, erityisesti käsiä, aivojamme (vrt. käsitteellisyys, abstraktivisuus), keuhkojamme. Merkuriuksen tehtävänä on liikuttaa meitä, fyysisesti ja henkisesti, kaikilla tasoilla ja kaikkiin tasoihin, auttaa meitä saamaan perspektiiviä asioihin ja ilmiöihin.

Hassua, kuinka itsestään selvänä pidämme tietynlaista todellisuuden hahmottamista. Käsittääkseni perspektiivi, kolmiulotteisuus, kyky maalata ja piirtää kaksiulotteiselle pinnalle kolmiulotteisia kuvia on yleistynyt vasta renessanssin aikana! Ja perspektiivikin on vain ihmisen kehittämä sääntö, sopimus siitä, miten jäljittelemme kolmiulotteisuuden vaikutelmaa. Renessanssin aika oli antiikin kulttuurien tutkimuksen aikana, sanahan tarkoittaa 'uudelleensyntymistä' ja tuo aikakausi synnytti modernin individualistisen maailmankuvamme.
                    
Luultavasti viime keväänä näin televisiosta dokumenttiohjelman jossa tutkittiin kuinka eri kulttuureissa ihminen hahmottaa ja havaitsee värejä. Ällistyttävää oli mielestäni se kuinka eri kulttuureissa kasvaneet ihmisryhmät eivät havainneet erilaisten värisävyjen kylläisyyseroja tai nimesivät värit aivan erilaisen luokittelun kautta.

Värihavannointi kehittyy ympäristön tarpeisiin ja eri kulttuureissa eri tavalla. Länsimaissa värit ajatellaan (havaitaan) usein perussävyinä, joiden kontrastisuus ja tummuusaste vaihtelevat. Ukrainassa puolestaan vaaleansinistä pidetään eri sävynä kuin tummansinistä - molemmille väreille on olemassa omat sanansa. Eskimot nimeävät 17 eri valkoisen sävyä (ja 17 eri lumityyppiä), joillakin aavikkojen paimentolaiskansoilla puolestaan saattaa olla useampia nimityksiä ruskealle tai beigelle.

1990-luvun loppupuolella huomattiin, että on ainakin kaksi erilaista geeniä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka punasävyisenä maailman havaitsee: jotkut yksinkertaisesti näkevät maailman punaisempana kuin muut. Siten voidaan olettaa, että on mahdollista, että eri kansat ja kulttuurit eri aikakausilla todellakin havaitsevat värit eri tavalla geeniperimästään johtuen. (Lähde:
http://www.coloria.net/yleis/havainnointi.htm)



Ihmisen tapa havainnoida ja hahmottaa ympäristöön on siis muuttunut ja tulee muuttumaan. Ja toisaalta, mitä enemmän asiat muuttuvat, sen enemmän ne pysyvät samoina. Joka aikakausi vannoo oman aikakautensa perspektiivin oikeellisuuden nimeen, kuinka maailmaa tulee havainnoida ja mitkä ovat oikeat välineet tavoitella tietoa ja laajentaa näkemystään itsestään ja maailmasta. Länsimäisen mekanistis-fysikaalisen näkemyksen omaava katsoo olevansa ainoa rationaalinen, luottaa tämänhetkisen tietämyksensä ja näkemyksensä oikeellisuuteen ja kieltää toisenlaiset tavat hahmottaa todellisuutta, maailmaa ja itseään epätodellisena vaikka samaan hengenvetoon myöntää ettei tiede osaa tällä hetkellä selittää kaikkea, että tiede osaa selittää mitä tapahtuu, muttei osaa selittää miksi niin tapahtuu, että tieteen tekeminen on hypoteesin, olettamuksien testausta ja testauksista oppimista.  Ja kuinka tutkija vaikuttaa aina myös tutkimustulokseen.

Astrologian monet vaiheet länsimaisen kulttuurin osana todistavat vääjäämättömästi, että kymmenet sukupolvien "parhaat aivot" tekivät töitä sen parissa. Astrologia oli osa korkeakulttuuria, oleellinen osa tiedettä ja filosofiaa, ja se sivusi myös uskontoa ja estetiikkaa…Sen merkitystä sisäisenä opastajan ja maailmanykseyden opastajana ei voida arvioida ulkoisin perustein.  Tässä suhteessa se on sukua niin uskonnolle kuin monille esoteerisille opeille. Kokonaisuudesta alkaen astrologia on huikean deduktiivista ja analogista punoen esitasoisia merkityksen verkkoja. Tässä suhteessa se on tieteen kannalta "kuritonta", siinä ei ole yhtä raudanlujaa lakia, joka olisi voitu formuloida matemaattis-fyysiselle kielelle. Mutta onko maailmankaikkeudessa tällaisia lakeja viime kädessä yhtään vai ovatko luonnonlait ihmismielen lakeja? Tämä on vanha kysymys. joka on yhä pätevää kysymystä vailla. (Raimo A. Nikula: Astrologian historia, 1993 Like)


Merkurius, tuo jumalten sanansaattaja joka on kuuluisa kepposistaan teki sen taas. Minun piti kirjoittaa jotain yleispätevää 'miten koet Merkuriuksen perääntymisen Skorpionissa' ja huomaan taustalla vaikuttavan Helsingin Sanomissa 19.10.2013 julkaistun kirjailija, filosofian ja psykologian opettaja Arno Kotron astrologiaa suomivan kolumnin Vau, sä olet Härkä - ' siitä oli suositellut muuten yli 1500 ihmistä -  sekä Suomen Ammattiastrologit ry:n tämän kuukauden (julkaistu 13.10.2013) blogikirjoituksen Kirsi Halla-Seppälän Psykologia, astrologia ja psykologinen astrologia.

Olemme pitkään kokeneet nämä Merkuriuksen perääntymiset nimenomaan Veden merkeissä jonka katson kertovan siitä että meidän tulisi pohtia enemmän kuinka paljon pidämme kiinni kollektiivisesti ajattelumalleistamme koska ne tuntuvat tutuilta ja turvallisilta; aika on nyt erityisen otollista näkökulmien laajentamiseen ja syventymiseen, senkin myöntämiseen ettemme aina ymmärrä tai osaa selittää kaikkea mitä kohtaamme ja koemme. Merkuriuksen perääntymisen aika Skorpionissa on hyvä aika kaivautua mielen pohjamutiin, etsiä yhteistä, kaikille inhimillistä kokemuspohjaa jolle rakentaa tulevaisuutta uusien näkemysten valossa.

Skorpionin merkissä – Härän vastamerkissä - kommunikaatio muuttuu usein mustavalkoiseksi, pakottavaksi ja painostavaksi jossa omaa todellisuutta ja kokemusta tarjotaan muille – ja epäillään toisten tarkoitusperiä ja epäillään toisten näkemysten kestävyyttä ja keskusteluista voi tulla juupas-eipäs-väittelyitä.

Perääntyvän Merkuriuksen aikana voi olla viisainta vain hakea lisää omakohtaista kokemusperäistä tietoa ja tehdä sitä uudelleen arviointia.  Merkuriuksen sykli on toki vain yksi sykli muiden joukossa – ja astrologia on toki paljon muuta kuin se aurinkomerkki ja siitä mahdollisesti jonkun tekemät pikaiset johtopäätökset – ja siitä tehdyt johtopäätelmät.

Merkuriuksen perääntyminen intensiivisessä Skorpionissa ja tämä eilen alkanut Kuun- ja Auringonpimennyskausi – jossa toiminnan planeetta Mars ja transsendentaalinen Neptunus ovat oppositiossa keskenään – mahdollistaa ehkä sellaisen sisäsyntyisenkin tiedon ja näkemyksen laajentumista ja hahmottamista joka auttaa ihmisiä yksilöinä ja kollektiivina prosessoimaan ja reflektoimaan itseään ja elämänsä tehokkaammin. Ainakin sellainen herkistävä aika tulisi tarpeeseen, eikö.

2 kommenttia:

  1. Olen luonut irtaantumista ihmissuhteista, jotka toimivat yhteensuuntaan ainoastaan. Minä antajana ei toimi enää. Olen ollut vastaamatta puhelimeen ja viesteihin. Perääntymiset ovat hyvää aikaa itselle. Kiitos ajasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tasapaino tosiaan syntyy tasapuolisuudesta. Ihmissuhteissa on varmaan mahdotonta saadaa aikaan jatkuvaa, tasaista tasapuolista ajan, energian, antamisen ja saamisen jakoa, mutta jos vaaka kallistuu liikaa antamiseen, jatkuvasti ja yksipuolisesti, on ainoastaan tervettä että miettii itseään ja omia voimiavarojaan. Olet aivan oikeassa että perääntymiset ovat hyvää aikaa miettiä asioita itsekseen. Ei tarvitse olla kaiken aikaa, kaikkien kanssa, kaikkialla, vaikka niin meidän annetaan ymmärtää.

      Poista