Näkökulmia ja avautumisia

Sain viikolla puhelun eräältä tuttavaltani joka halusi tietää kuinka huhtikuussa tarkentuvan (22–23.4.2014) ison kardinaaliristin vaikutus mahtaakaan tuntua elämässämme. Kyseessä ei ollut asiakaspuhelu, vaikka luullakseni se tärkein syy soittaa minulle pitkästä aikaa oli saada valaistusta astrologian kautta hänen nykyiseen elämäntilanteeseensa ja ennen kaikkea tulevaisuuteen. Aikamme kollektiivisina muutospaineina näkyvät voimat vaikuttavat hänen elämässään hänen oman persoonan ja kumppanuuksien akseliin (AC-DC) sekä uran ja elämänperustan-akseliin (MC-IC) jotka ovat hänellä kaikki johtavissa eli kardinaalimerkeissä (Oinas, Rapu, Vaaka, Kauris) joihin kaikkien suurimmat muutospaineet purkautuvat.

Minut on hyvin helppo saada puhumaan astrologiasta enkä lähetä laskua perään jos keskustelu kääntyy astrologiaan. Keskustelimme siis jonkin aikaa yleisellä tasolla aikamme haasteista ja niiden ehkä syvemmistä merkityksistä ja selviytymisstrategioista astrologian käsitteiden kautta. En siis ryhtynyt analysoimaan hänen henkilökohtaista karttaansa tai edes elämäntilannettaan vaan pidättäydyin keskustelemaan astrologisista ilmiöistä yleisellä tasolla. Luullakseni keskustelumme antoi perspektiiviä hänen jokin aika sitten alkaneen vanhan purkamisen ja uudelleenrakentamisen kauteen pitkällisen pohdinnan jälkeen.

En itse ota astrologiaa ystävieni tai tuttavieni kanssa puheeksi, vaan aloitteentekijänä ovat tässä asiassa muut, en minä. (Tähän sääntöön kyllä on yksi poikkeus.) Kuten todettu, niin minut saa kyllä aika helposti innostumaan keskustelemaan aiheesta enkä lähetä laskua perään; usein tällaiset keskustelut venyvät useiksi tunneiksi. Osaan myös sivuttaa keskustelunavausyritykset ilman suurempaa syyllisyydentuntoa, jos syystä tai toisesta ajankohta ei ole sopiva. Joku lukija voi kokea sen epäsensitiiviseksi; monien mielestä astrologianharjoittajan ja auttajan täytyy olla aina käytettävissä, jos joku tarvitsee.

Näissä vapaamuotoisissa ja vapaaehtoisissa keskusteluissa näkökulma on 'mitä tämä tarkoittaa sinulle' eikä 'mitä tämä tarkoittaa yleismaailmallisesti' vaikka myönnän että ainakin jossain sivulauseessa voin viitata transiiteja tulkitessani kollektiiviisiin tapahtumiin. Koen että jos ihmiset hahmottavat että he eivät ole yksin näiden kosmisten paineiden alla vähentää se esimerkiksi heidän ahdistuneisuuttaan ja mahdollisia syyllisyydentuntoja, epäonnistumisen tunnetta tai alemmuudentuntoja. Kun energiaa ei tarvitse enää käyttää niin paljon turhaan itsensä soimaamiseen, sitä riittää enemmän uuden rakentamiseen ja oman hyvinvoinnin tukemiseen.

Koen astrologian voimauttavan vaikutuksen olevan nimenomaan laajemman perspektiivin antamista. Elämä avautuu uudesta näkökulmasta. Asioilla on syynsä ja tarkoituksensa, vaikka emme yleensä sitä juuri silloin kun sattuu ja tapahtuu kykenekään sitä näkemään tai tajuamaan. En väitä että astrologia tarjoaa valmiita vastauksia 'miksi'-kysymyksiin tai selittää elämän, ihmisen. kuoleman tai kärsimyksen mysteereitä, mutta se antaa minulle näkökulmaa elämäni ja ihmisenä olemisen pohdintaan. Astrologia tyynnyttää ainakin minua ja levotonta mieltäni.

En koe astrologiaa deterministisenä, että kaikki on ennalta määrätty ja ihmiset ovat vain lastu elämän laineilla ja virta vie ja me vikisemme.

Olen kirjoittanut aiemminkin perspektiivistä Merkuriaanisia tajunnanmuutoksia-bloggauksessani

Ihmisen tapa havainnoida ja hahmottaa ympäristöön on siis muuttunut ja tulee muuttumaan. Ja toisaalta, mitä enemmän asiat muuttuvat, sen enemmän ne pysyvät samoina. Joka aikakausi vannoo oman aikakautensa perspektiivin oikeellisuuden nimeen, kuinka maailmaa tulee havainnoida ja mitkä ovat oikeat välineet tavoitella tietoa ja laajentaa näkemystään itsestään ja maailmasta. Länsimaisen mekanistis-fysikaalisen näkemyksen omaava katsoo olevansa ainoa rationaalinen, luottaa tämänhetkisen tietämyksensä ja näkemyksensä oikeellisuuteen ja kieltää toisenlaiset tavat hahmottaa todellisuutta, maailmaa ja itseään epätodellisena vaikka samaan hengenvetoon myöntää ettei tiede osaa tällä hetkellä selittää kaikkea, että tiede osaa selittää mitä tapahtuu, muttei osaa selittää miksi niin tapahtuu, että tieteen tekeminen on hypoteesin, olettamuksien testausta ja testauksista oppimista.  Ja kuinka tutkija vaikuttaa aina myös tutkimustulokseen.

Astrologiset planeetat ja merkit voidaan selittää arkkityyppisinä voimina ja toimintamalleina. Jokaisella voimalla on kääntöpuolensa. Jokaisessa toimintamallinsa on haasteensa ja mahdollisuutensa. Meillä on vapaus valita miten käytämme elämän voimia itsessämme. Ponnistelemmeko käyttääksemme mahdollisuutemme ja toteuttaaksemme potentiaaliamme vai menemmekö siitä missä aita on matalin? Elämä on valintoja. Joskus voi toki valita vain asenteensa, mutta sillä on merkitystä – muillekin kuin itselle. Me vaikutamme toisiimme, tahdoimme tai emme, pelkällä olemassaolollamme tai sillä että olemme eläneet.

Astrologi avautuu

Myönnän että ajatus nostaa hetkeksi ahdistuksen tunteen pintaan koska huomaan heti ryhtyväni arvottamaan asioita, tekemisiäni ja sanomisiani, hyviksi tai pahoiksi. Ryhdyn miettimään kummalle puolelle vaaka kallistuisi. Heh. Hengitän syvään ja muistutan itselleni että mistäs minä tiedän mikä oli jonkin harkitsemattoman teon lopulliset vaikutukset. Ehkä maailmankaikkeus tietää mikä tekee jos se kerran puhuu kauttani niin kuin meidän kaikkien kautta ja kaikella on syynsä ja tarkoituksena. Ehkä elämä on kuin koulu: sinun pitää läpäistä kaikki luokat ja sitten kerrataan, jäädään luokalle jos et ole halukas oppimaan, mutta läpi ne oppiläksyt on käytävä mitä tulit oppimaan, halusit tai et.

Minun piti kirjoittaa siitä kardinaalirististä mutta tähän päädyin. Merkillistä. Astrologiaa tässä ei ole nimeksikään, mutta siksi tämän blogin nimi onkin Pieni Astroblogi. Kirjoitan aika harvakseen ja mitä mielessä kulloinkin päällimmäisenä liikkuu astrologian rintamalla. En ole mundaaniastrologi, en seuraa maailman valtioiden astrologisia karttoja ja niiden kohdistuvia transiitteja kuin satunnaisesti.

Myönnän että minua kiinnostaa astrologiassa enemmän jonkinlainen arkkityyppisten alkuprinsiippien ja symbolien, alkuideoiden avautuminen kuin arvailla mahdollisimman tarkasti miten ne tulevat manifestoitumaan ja konkretisoitumaan vaikka toki sitäkin ajoittain innostun arvailemaan.

Blogin linjaksi on näköjään valikoitunut jonkinlainen laajemman perspektiivin hakeminen asioihin vastapainoksi työlle eli yksittäisten ihmisten karttojen tutkimiselle, persoonallisuuden ja elämän tapahtumien pohtimiselle. Yksi syy siihen on se että nämä aikamme haasteet näkyvät myös omalla ja läheisteni kartoilla. Tämä perspektiivin hakeminen, ajoittainen asioiden ja ilmiöiden tarkasteleminen hieman ulkopuolisesta näkökulmasta on siis minulle yksi selviytymisstrategia eikä tekemieni tulkintojen tyylilaji.

 

Millaista astrologiaa?

Tiedän että pitäisi jotenkin määritellä omaa tapaani tehdä astrologiaa mutta luullakseni se hieman vaihtelee sen mukaan kenen kanssa sitä harjoitan, kenelle teen tulkintaa. Koen myös määrittelyn jollain tapaa rajaavan itseäni enkä haluaisi rajoittaa itseäni enkä elämänkatsomustani mihinkään karsinaan  (Minulla on Uranus 9. huoneessa neliö Askendentti.)

Jos nyt kieli keskellä suuta yritän fiksunoloisesti kuvailla omaa tapaani (tai nimenomaan minulle ihanteellista tapaa) tehdä astrologiaa niin tällaiseen päädyin: koen astrologian harjoittajana pyrkiväni jonkinlaiseen narratiiviseen käsittelytapaan, tarinan kertomiseen ja sen muokkaamiseen.

Pyrin siihen että ihminen tiedostaisi aikamme sosiaaliset normit mutta ei arvioisi elämäänsä niiden perusteella. Pyrin siihen että astrologisessa viitekehyksessä voimme pohtia miten elämämme kokemukset ovat luoneet meihin merkityksiä jotka ohjaavat käyttäytymistämme. Pyrin siihen että voisimme purkaa mahdollisia  kielteisiä 'totuuksia' itsestämme tiedostamalla niitä ja rikastaa niitä vaihtoehtoisia puolia itsessämme katsomalla itseämme eri näkökulmasta.

Käytän astrologista aikakäsityksiä ja tekniikoita ajan laadun arviointiin joka auttaa ehkä miettimään mikä on nyt otollista, mitä maailmankaikkeus tarjoaa meille tällä hetkellä ja tarttua siihen mitä on tarjolla ja hyödyntää sitä parhaan kykynsä mukaan. Tällä tiellä olen itsekin eli koen oman identiteettini elävän ja muuttuvan jatkuvasti, sen olevan dynaaminen, mikä on minusta siunaus. Kuinka tämä sitten sopii "astrologiseen ihmiskuvaan", eikö se ole staattinen, se peruskartan mukainen luonnekuvaus, ihmettelee ehkä joku, mutta itse en näe siinä mitään ristiriitaa. Mutta se onkin jo toinen juttu. Ja kuinka fiksuja sitten puhun tulkinta- tai konsultaatiotilanteessa, se jäänee lukijoille arvuuttelun varaan.

Olen kirjoittanut hieman näkemyksiäni astrologian harjoittamisesta bloggauksessani Helppoa ja (hauskaa) rahaa astrologian kautta?  jossa löytyy myös linkki Elina Haapasen bloggaukseen jossa Elina kertoo mitä astrologin vastaanotolla oikein tapahtuukaan.

Linkkivinkki

Kiitokseksi siitä että jaksoit lukea tänne asti laitan luettavaksi linkin Jani Kaaron kolumniin ´'Onko jumalten kuolema suuri voitto?' Helsingin Sanomissa jossa pohditaan elämän tarkoituksen tunteen katoamisen tieteellisen maailmankuvan kautta. Tai jotain. Lukekaa itse. Suosittelen.