5.4.2014

Näkökulmia ja avautumisia




Sain viikolla puhelun eräältä tuttavaltani joka halusi tietää kuinka huhtikuussa tarkentuvan (22–23.4.2014) ison kardinaaliristin vaikutus mahtaakaan tuntua elämässämme. Kyseessä ei ollut asiakaspuhelu, vaikka luullakseni se tärkein syy soittaa minulle pitkästä aikaa oli saada valaistusta astrologian kautta hänen nykyiseen elämäntilanteeseensa ja ennen kaikkea tulevaisuuteen. Aikamme kollektiivisina muutospaineina näkyvät voimat vaikuttavat hänen elämässään hänen oman persoonan ja kumppanuuksien akseliin (AC-DC) sekä uran ja elämänperustan-akseliin (MC-IC) jotka ovat hänellä kaikki johtavissa eli kardinaalimerkeissä (Oinas, Rapu, Vaaka, Kauris) joihin kaikkien suurimmat muutospaineet purkautuvat.

Minut on hyvin helppo saada puhumaan astrologiasta enkä lähetä laskua perään jos keskustelu kääntyy astrologiaan. Keskustelimme siis jonkin aikaa yleisellä tasolla aikamme haasteista ja niiden ehkä syvemmistä merkityksistä ja selviytymisstrategioista astrologian käsitteiden kautta. En siis ryhtynyt analysoimaan hänen henkilökohtaista karttaansa tai edes elämäntilannettaan vaan pidättäydyin keskustelemaan astrologisista ilmiöistä yleisellä tasolla. Luullakseni keskustelumme antoi perspektiiviä hänen jokin aika sitten alkaneen vanhan purkamisen ja uudelleenrakentamisen kauteen pitkällisen pohdinnan jälkeen.

En itse ota astrologiaa ystävieni tai tuttavieni kanssa puheeksi, vaan aloitteentekijänä ovat tässä asiassa muut, en minä. (Tähän sääntöön kyllä on yksi poikkeus.) Kuten todettu, niin minut saa kyllä aika helposti innostumaan keskustelemaan aiheesta enkä lähetä laskua perään; usein tällaiset keskustelut venyvät useiksi tunneiksi. Osaan myös sivuttaa keskustelunavausyritykset ilman suurempaa syyllisyydentuntoa, jos syystä tai toisesta ajankohta ei ole sopiva. Joku lukija voi kokea sen epäsensitiiviseksi; monien mielestä astrologianharjoittajan ja auttajan täytyy olla aina käytettävissä, jos joku tarvitsee.

Näissä vapaamuotoisissa ja vapaaehtoisissa keskusteluissa näkökulma on 'mitä tämä tarkoittaa sinulle' eikä 'mitä tämä tarkoittaa yleismaailmallisesti' vaikka myönnän että ainakin jossain sivulauseessa voin viitata transiiteja tulkitessani kollektiiviisiin tapahtumiin. Koen että jos ihmiset hahmottavat että he eivät ole yksin näiden kosmisten paineiden alla vähentää se esimerkiksi heidän ahdistuneisuuttaan ja mahdollisia syyllisyydentuntoja, epäonnistumisen tunnetta tai alemmuudentuntoja. Kun energiaa ei tarvitse enää käyttää niin paljon turhaan itsensä soimaamiseen, sitä riittää enemmän uuden rakentamiseen ja oman hyvinvoinnin tukemiseen.


Koen astrologian voimauttavan vaikutuksen olevan nimenomaan laajemman perspektiivin antamista. Elämä avautuu uudesta näkökulmasta. Asioilla on syynsä ja tarkoituksensa, vaikka emme yleensä sitä juuri silloin kun sattuu ja tapahtuu kykenekään sitä näkemään tai tajuamaan. En väitä että astrologia tarjoaa valmiita vastauksia 'miksi'-kysymyksiin tai selittää elämän, ihmisen. kuoleman tai kärsimyksen mysteereitä, mutta se antaa minulle näkökulmaa elämäni ja ihmisenä olemisen pohdintaan. Astrologia tyynnyttää ainakin minua ja levotonta mieltäni.

En koe astrologiaa deterministisenä, että kaikki on ennalta määrätty ja ihmiset ovat vain lastu elämän laineilla ja virta vie ja me vikisemme.

Olen kirjoittanut aiemminkin perspektiivistä Merkuriaanisia tajunnanmuutoksia-bloggauksessani

Ihmisen tapa havainnoida ja hahmottaa ympäristöön on siis muuttunut ja tulee muuttumaan. Ja toisaalta, mitä enemmän asiat muuttuvat, sen enemmän ne pysyvät samoina. Joka aikakausi vannoo oman aikakautensa perspektiivin oikeellisuuden nimeen, kuinka maailmaa tulee havainnoida ja mitkä ovat oikeat välineet tavoitella tietoa ja laajentaa näkemystään itsestään ja maailmasta. Länsimaisen mekanistis-fysikaalisen näkemyksen omaava katsoo olevansa ainoa rationaalinen, luottaa tämänhetkisen tietämyksensä ja näkemyksensä oikeellisuuteen ja kieltää toisenlaiset tavat hahmottaa todellisuutta, maailmaa ja itseään epätodellisena vaikka samaan hengenvetoon myöntää ettei tiede osaa tällä hetkellä selittää kaikkea, että tiede osaa selittää mitä tapahtuu, muttei osaa selittää miksi niin tapahtuu, että tieteen tekeminen on hypoteesin, olettamuksien testausta ja testauksista oppimista.  Ja kuinka tutkija vaikuttaa aina myös tutkimustulokseen.


Astrologiset planeetat ja merkit voidaan selittää arkkityyppisinä voimina ja toimintamalleina. Jokaisella voimalla on kääntöpuolensa. Jokaisessa toimintamallinsa on haasteensa ja mahdollisuutensa. Meillä on vapaus valita miten käytämme elämän voimia itsessämme. Ponnistelemmeko käyttääksemme mahdollisuutemme ja toteuttaaksemme potentiaaliamme vai menemmekö siitä missä aita on matalin? Elämä on valintoja. Joskus voi toki valita vain asenteensa, mutta sillä on merkitystä – muillekin kuin itselle. Me vaikutamme toisiimme, tahdoimme tai emme, pelkällä olemassaolollamme tai sillä että olemme eläneet.



Astrologi avautuu


Myönnän että ajatus nostaa hetkeksi ahdistuksen tunteen pintaan koska huomaan heti ryhtyväni arvottamaan asioita, tekemisiäni ja sanomisiani, hyviksi tai pahoiksi. Ryhdyn miettimään kummalle puolelle vaaka kallistuisi. Heh. Hengitän syvään ja muistutan itselleni että mistäs minä tiedän mikä oli jonkin harkitsemattoman teon lopulliset vaikutukset. Ehkä maailmankaikkeus tietää mikä tekee jos se kerran puhuu kauttani niin kuin meidän kaikkien kautta ja kaikella on syynsä ja tarkoituksena. Ehkä elämä on kuin koulu: sinun pitää läpäistä kaikki luokat ja sitten kerrataan, jäädään luokalle jos et ole halukas oppimaan, mutta läpi ne oppiläksyt on käytävä mitä tulit oppimaan, halusit tai et.

Minun piti kirjoittaa siitä kardinaalirististä mutta tähän päädyin. Merkillistä. Astrologiaa tässä ei ole nimeksikään, mutta siksi tämän blogin nimi onkin Pieni Astroblogi. Kirjoitan aika harvakseen ja mitä mielessä kulloinkin päällimmäisenä liikkuu astrologian rintamalla. En ole mundaaniastrologi, en seuraa maailman valtioiden astrologisia karttoja ja niiden kohdistuvia transiitteja kuin satunnaisesti.

Myönnän että minua kiinnostaa astrologiassa enemmän jonkinlainen arkkityyppisten alkuprinsiippien ja symbolien, alkuideoiden avautuminen kuin arvailla mahdollisimman tarkasti miten ne tulevat manifestoitumaan ja konkretisoitumaan vaikka toki sitäkin ajoittain innostun arvailemaan.

Blogin linjaksi on näköjään valikoitunut jonkinlainen laajemman perspektiivin hakeminen asioihin vastapainoksi työlle eli yksittäisten ihmisten karttojen tutkimiselle, persoonallisuuden ja elämän tapahtumien pohtimiselle. Yksi syy siihen on se että nämä aikamme haasteet näkyvät myös omalla ja läheisteni kartoilla. Tämä perspektiivin hakeminen, ajoittainen asioiden ja ilmiöiden tarkasteleminen hieman ulkopuolisesta näkökulmasta on siis minulle yksi selviytymisstrategia eikä tekemieni tulkintojen tyylilaji.

 

Millaista astrologiaa?


Tiedän että pitäisi jotenkin määritellä omaa tapaani tehdä astrologiaa mutta luullakseni se hieman vaihtelee sen mukaan kenen kanssa sitä harjoitan, kenelle teen tulkintaa. Koen myös määrittelyn jollain tapaa rajaavan itseäni enkä haluaisi rajoittaa itseäni enkä elämänkatsomustani mihinkään karsinaan  (Minulla on Uranus 9. huoneessa neliö Askendentti.)

Jos nyt kieli keskellä suuta yritän fiksunoloisesti kuvailla omaa tapaani (tai nimenomaan minulle ihanteellista tapaa) tehdä astrologiaa niin tällaiseen päädyin: koen astrologian harjoittajana pyrkiväni jonkinlaiseen narratiiviseen käsittelytapaan, tarinan kertomiseen ja sen muokkaamiseen.

Pyrin siihen että ihminen tiedostaisi aikamme sosiaaliset normit mutta ei arvioisi elämäänsä niiden perusteella. Pyrin siihen että astrologisessa viitekehyksessä voimme pohtia miten elämämme kokemukset ovat luoneet meihin merkityksiä jotka ohjaavat käyttäytymistämme. Pyrin siihen että voisimme purkaa mahdollisia  kielteisiä 'totuuksia' itsestämme tiedostamalla niitä ja rikastaa niitä vaihtoehtoisia puolia itsessämme katsomalla itseämme eri näkökulmasta.

Käytän astrologista aikakäsityksiä ja tekniikoita ajan laadun arviointiin joka auttaa ehkä miettimään mikä on nyt otollista, mitä maailmankaikkeus tarjoaa meille tällä hetkellä ja tarttua siihen mitä on tarjolla ja hyödyntää sitä parhaan kykynsä mukaan. Tällä tiellä olen itsekin eli koen oman identiteettini elävän ja muuttuvan jatkuvasti, sen olevan dynaaminen, mikä on minusta siunaus. Kuinka tämä sitten sopii "astrologiseen ihmiskuvaan", eikö se ole staattinen, se peruskartan mukainen luonnekuvaus, ihmettelee ehkä joku, mutta itse en näe siinä mitään ristiriitaa. Mutta se onkin jo toinen juttu. Ja kuinka fiksuja sitten puhun tulkinta- tai konsultaatiotilanteessa, se jäänee lukijoille arvuuttelun varaan.

Olen kirjoittanut hieman näkemyksiäni astrologian harjoittamisesta bloggauksessani Helppoa ja (hauskaa) rahaa astrologian kautta?  jossa löytyy myös linkki Elina Haapasen bloggaukseen jossa Elina kertoo mitä astrologin vastaanotolla oikein tapahtuukaan.

Linkkivinkki


Kiitokseksi siitä että jaksoit lukea tänne asti laitan luettavaksi linkin Jani Kaaron kolumniin ´'Onko jumalten kuolema suuri voitto?' Helsingin Sanomissa jossa pohditaan elämän tarkoituksen tunteen katoamisen tieteellisen maailmankuvan kautta. Tai jotain. Lukekaa itse. Suosittelen.


7 kommenttia:

  1. Poikkeusyksilö koettaa kommentoida olematta liian poikkipuolinen.

    Itsensä määrittely astrologina ja harjoittamansa astrologian kuvaaminen lienevät kai tarpeellisia toimia, jotta tietäisi edes suurinpiirtein mitä paketissa saa (asiakas). Kuten aina toisten vastaanotto, prosessia ei voi täysin kontrolloida vaan odotukset aina leimaavat. Olen miettinyt, pitäisikö heittäytyä täysin salaperäiseksi, jotta saisi säilytettyä haluamansa liikkumavapauden. Astrologia ei ole subjektiivista pelkästään sen kokemisen kannalta, mutta näyttää olevan myös tekemisen kannalta. Yhdelle sopivaa tekniikkaa ei ole mitään mieltä koettaa runnoa jokaiseen tulkintaan. Siksi ainakin minä haluan viimeiseen asti tapella vastaan leimautumasta vain yhdenlaisia tulkintoja tekeväksi astrologiksi. Mutta jos ei itse koeta leimaansa määrittää, toiset tekevät sen puolesta ilmeisen hanakasti.

    Sitten perspektiivistä. Sellaista toivon yhä enemmän lisää meidän aikaamme, niin astrologiaan kuin ylipäätään kaikille itsensä ja itsensä hahmottamiseen. Mielestäni se on osittain sidottu aikaan, ja oikeellisuutta pystyy arvioimaan vasta jälkikäteen, eikä välttämättä täysin oikein silloinkaan. Musta tuntuu -astrologiaa kaipaisin enemmän ylipäätään alallemme. Tieteeksi meistä ei ole, olkaamme siis rehellisesti omakohtaista, näinkö.. tällaista ei moni allekirjoita. Jokainen siis valitsee oman perspektiivinsä, joko ulkokohtaisesti katsoen, tai sitten omia kokemuksia yleiseen peilaten. Ulkokohtaisuus näyttää olevan turvallisempaa, asiallista ja hyväksytympää; vastaisiko paremmin astrologian uraanista olemusta. Kai blogit saavat muovautua uudenlaisiksi kaiken aikaa sen mukaan, mikä kirjoittajaa kiinnostaa, joten miksi sille(kään?) pitäisi rajata mitään sitovaa näkökulmaa?

    Hieno blogi, anna rönsyillä kaikkiin suuntiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteestasi (minulle tuttu) anonyymi ja keskustelun avauksista. Kirjoitin kommenttiosaan liian pitkän vastauksen joten täytynee pätkiä sitä useampaan osaan. (Yllätys, yllätys…)

      Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa että palveluntarjoajan pitää edes jollain tavoin profiloitua jotta ostajalla on edes jonkinlanen näkemys mitä mahtaa saada. Toisaalta astrologisen tulkinnan tai konsultaation haluavalla ei välttämättä ole mitenkään käsitystä siitä mitä eroa on erilaisilla astrologian haaroilla. Ja jos määritelmä alkaa sisältää jo neljä erilaista koulukuntaa niin se lienee toimia jo määrittely-yritystä vastaan. Voisiko olla että määritellemme kuitenkin itseämme enemmän kuin ehkä aavistammekaan omaa genreämme varten kuin asiakkaille kun määrittelemme itseämme psykologiseksi, humanistis-psykologisiksi, karma-astrologiaan tai traditionaaliseen tai hellenistiseen koulukuntaan kuuluviksi? Astrologiassakaan ei ole vältytty oppiriidoilta tai opin puhtausvaatimuksilta.

      On varmaan totta että maamme vähälukuisten astrologian ammattilaisten ja puoli-ammattilaisten keskuudessa ei ole tapana julkisuudessa profiloitua minä keskeisen-astrologisen lähestymistavan edustajana. Osaltaan se varmaan on halua suojella omaa yksityisyyttään ja osaltaan ehkä sitä että pelätään jonkinlaisen katu-uskottavuuden kärsimistä potentiaalisten asiakkaiden ja genren harjoittajien keskuudessa. Suomenkieliset markkinat ovat kielialueelamme sen pienuudesta johtuen hyvin rajalliset.
      (jatkuu...)

      Poista
    2. Hmm.. yleistä pohdintaa. Maamme mielipideilmasto on yleensä ollut aika tavalla yhden totuuden ja toimintamallin vanki. Ja Suomessa pitää olla vakavamielinen ja itseään esille tuomaton persoona jonka työ puhuu puolestaan - ainoana puolestapuhujuna. Jos jaksaa sitkeästi tehdä töitä ja saavuttaa jonkin aseman, niin sitten varmaan on tukijoita mutta matkaa saa tehdä yksin. Näkeehän se jo suhtautumisessa urheilijoihin urheiluhullussa maassamme. Jos urheilija voittaa, niin saavutus on meidän kaikkein saavutus ja jos urheilija ei pärjää, niin suuri yleisö hylkää. Ja itsevarma tai voitontahtoinen ei saa olla koska sitten olet ylpeä ja auta armias jos sellainen urheilija joka ilmaissut luottoaan omiin kykyihinsä ei pärjääkään... Suomen valtion kartalla taitaa olla Marsin ja Kuun yhtymä Neitsyessä. Nöyrää ja itsestään melua pitämätöntä puurtamista arvostetaan ja jokaista joka yrittää erottua joukosta tullaan arvostelemaan. Nokian Jorma Ollilla taisi aikoinaan asiasta laukoa muutamankin kommentin; muistaakseni hän arvostelin "tasapäistämisestä" tms. maamme ilmapiiriä.

      (jatkuu...)

      Poista
    3. Että kirjoita tällaisessa maan yleisessä mielipiteenilmaisutavan ja -tyylin ilmapiirissä vuolaasti sitten omista onnistumisistasi ja ilon hetkistäsi ja pohdi koska sanotaan että olet egoistinen ja mahtaileva. Kirjoita synkistä aatoksista ja epävarmuudesta ja saat pohtia menikö ammattiuskottavuus, "ei se mitään tiedä". Tai sitten olet liian synkkämielinen ja huonoa mainosta koko genrelle ja pelotat ihmisiä. Tai jos kirjoitat kepeästi niin olet pinnallinen. Suo siellä, vetelä täällä, miettii varmaan moni. Tai mistäs minä tiedän.

      Olen kyllä itse varmaan sen seitsemän vuotta kirjoittanut astrologisella foorumilla ihan arjen sattumoisistakin ja siksi ehkä joillekin tämä nykyinen linjani täällä blogimaailmassa on ollut yllätys. En mitenkään sulje omakohtaisuutta pois blogini lajityyppinä ja tarkkasilmäinen - tai hyvämuistinen lukija - varmaan huomaa että olen kirjoittanut jossain bloggauksissani myös omasta elämästäni ja transiittien vaikutuksesta niihin. Jostain syystä ne bloggaukset ovat kuitenkin vähiten luettuja!
      Ketä siis loppujen lopuksi kiinnostaa lukea mitä minulle kuuluu ellen pystyisi tekemään siitä bloggauksestani kirjallisesti niin tasokasta ja koukuttavaa että sitä lukisi silkasta mielenkiinnosta nauttien kirjoitetulla sanalla ilakoinnista? Auts.

      Luullakseni tyylilajini tulee olemaan enemmän omakohtaista- kuten olen jo aiemmn uhkaillut http://pieniastro.blogspot.fi/2013/10/haikuisia-haasteita.html bloggauksessani. Se on muuten on top-5 vähiten luettuja bloggauksiani ja tein siihen jopa haikun! En siis ole profiloitunut neptuniaanisen astrologina tai kirjoittajana.

      Kiitos palautteestasi ja kannustuksestasi. Se on harvinaista herkkua.
      Vuosi bloggausta tulee aivan pian täyteen joten eiköhän uuttakin ole luvassa..

      Poista
  2. Voi miten paljon mielenkiintoista luettavaa, linkki myös, sen myötä miten siihen pystyy syventymään. Jos olemme vieraantuneet luonnosta, tuntuu joskus, ainakin itsestä, että yhä enemmän saan pinnistää, että pystyn sukeltamaan toisen ajatusmaailmaan. Useat sanovat, etteivät jaksa lukea pitkiä kommenttejakaan. Turtumista moneen suuntaan.

    En voi olla yhdistämättä tähän sitä ympyrää, minkä puolesta olen joutunut vähän taistelemaankin, ainakin herättelemään ihmisiä arvostamaan asioita. Luontoa ja mm. historiaa siellä. Nyt puhun (taas) noista tutkimattomista Jätinkirkoista ja muista raunioista, jotka ovat yhtä vanhoja kuin tarunomainen Atlantiskin, mutta vielä esillä, nähtävissä. Vedän esiin nuo kirkkojen aukkojen osumat taivaankuvioiden muutosten kohdalla. Sitä miten ihminen on lukenut 'omaa astrologiaansa' yhteyttäen sitä luonnon voimiin eri aikoina, varmaan kaikkina aikoina ehkä tavalla, jonka olemme unohtaneet. Herkemmällä tavalla. Miten he ovat ymmärtäneet energioiden muutoksia, miten ovat parantaneet itseään niiden avulla. Kalevalakin voisi olla osaksi astrologinen teos. (Kalevala, matkaopas tähtiin, Hannu Piekkola). Missä se astronominen ja astrologinen raja sitten kulkeekaan? Eri aikakausina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leila, palautteestasi! Mielenkiintoista että otit esille tuon seikan ttä monet eivät jaksa lukea pitkiä kommenttejakaan. Luin nimittäin tänään Tekniikka & Talous-lehdestä artikkelin jonka mukaan tutkijat ovat huolissaan ihmisten aivojen evoluutiosta ja ns. syvälukemisen taidon menettämisestä aivojen "digitalisoituessa"

      http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/ihmisen+evoluution+seuraava+aste+quotdigitaaliset+aivotquot+jotka+kykenevat+enaa+selailuun++tutkijat+huolissaan/a980297?s=u&wtm=tt-08042014

      Länsimaisessa kulttuurissa elävä ihminen on maapallon asukkaista toki pieni ryhmä, mutta se äänekkäin ja valtaapitävin. Ensin ihminen vieraantui luonnosta, tähtitaivaasta, kosmisen yhteyden kokemisesta. Vieraantuuko ihminen nyt myös muista ihmisistä ja sitten omasta itsestään? Pitääkö kaiken olla helppoa makupalaa, hengen alkuruokaa, antipastoa tai pikaruokaa?

      Jos mihinkään ei ehdi keskittyä kun kaikkialta tulee jotain uutta, niin pitäisikö vastaliikkeenä vain hidastaa tahtia? Kirjat kunniaan ja e-kirjat pannaan? No ei vainskaan... :D (juu, aikuinen ihminen ei käytä hymiöitä eikä nimenomaan asiatekstissä) Kaikenlaista ja -tyylistä tiedonvälitystä tarvitaan eikä ongelma on välineet vaan miten loppukäyttäjän asenne. Elämme merkillisiä aikoja.



      Poista
    2. Toisaalta nyt kirjoitetaan enemmän kuin koskaan ja vapautuneemmin kuin koskaan. Enää ei pelätä kielioppivirheitä (facebook ja tekstiviestit), enää ei pelätä ettei osata olla asiallisia, fiksuja. Blogeja on tuhansittain, omakustanteita nousee joka päivä, sukututkimuksia, kylähistorioita jne. Kirjallista ylenpalttisuutta, toiselle puolelle kai nousee välinpitämättömyys ja turtuneisuus. Merkillisiä aikoja...

      Poista